Kanadalaiset ja valkovenäläiset tutkijat selvittivät imetyksen merkitystä 14 000 vauvan tutkimuksessa. Pitkään imetetyt lapset saavuttivat älykkyystestissä noin viisi prosenttia paremmat tulokset kuin vähän imetetyt lapset. Tulos tukee aiempia havaintoja imetyksen eduista. Tutkijat eivät osa vielä sanoa, mistä älykkyyserot johtuvat. Montrealin McGillin yliopiston tutkija Michael Kramer arvioi erojen voivan johtua muun muassa siitä, että imetyksen aikana äiti seurustelee lapsen kanssa ja hoivaa lasta, mikä kehittää lasta. Syy saattaa liittyä myös selkeästi tunteiden välittämiseen. Tutkijat pohtivat myös, voisivatko älykkyyteen vaikuttaa myös äidinmaidon hormonit tai joku muu maidossa oleva aine. Äidinmaidosta monenlaista etua Kanadalais-valkovenäläisessä tutkimuksessa seurattiin eri ryhmiin jaettuja äitejä ja lapsia. Toisen ryhmän äitejä kannustettiin jatkamaan imetystä mahdollisimman aktiivisesti ja pitkään, toisessa ryhmässä ei jaettu erityisiä kehotuksia rintaruokintaan. Lasten kehitystä seurattiin 6,5 vuotta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että äidinmaitoa saaneilla lapsilla on vastikemaitoa juoneisiin verrattuna vähemmän korvatulehduksia, harvemmin vatsa- ja suolisto-ongelmia sekä ihosairauksia ja allergioita. Imetyksen etuja on havaittu myös muun muassa diabetes- ja lihavuustutkimuksissa.
Artikkeli on yli 14 vuotta vanha
Tutkimus: Pitkä imetysaika lisää lapsen älykkyyttä
Äidinmaidoa pitkään saaneet lapset ovat hieman älykkäämpiä kuin lyhyen aikaa rintamaitoa juoneet, arvioidaan laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa.