Lupakäytännön muutoksesta huolimatta suurpetoja ei ole tarkoitus metsästää nykyistä enempää, vaan kohdistaa kaadot aiempaa tarkemmin vahinkoa ja uhkaa aiheuttaviin eläimiin.
Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa tulevaisuudessakin riistanhoitopiirien toimintaa ja asettaa suurimmat sallitut saalismäärät kullekin lajille.
Lupien hidas käsittely lisännyt salametsästystä
Poikkeuslupahakemusten hidas käsittely on herättänyt arvostelua ja turvattomuutta etenkin maaseudulla. Poikkeuslupia haetaan vuosittain 110-140.
Maa- ja metsätalousministeriön riista- ja porotalouden yksikössä vain yksi virkamies on pystynyt keskittymään hakemusten käsittelyyn. Valtion tuottavuusvaatimusten vuoksi ministeriöön ei voida palkata lisää virkamiehiä.
Lupahakemusten siirto riistanhoitopiireihin lisää lupaviranomaisten määrää ja joustavuutta lupien käsittelyssä. Muutos työllistää etenkin poronhoitoalueen (Lappi, Oulu ja Kainuu) riistanhoitopiirejä. Niiden työmäärän arvioidaan kasvavan erityisen paljon. Myös valitukset riistanhoitopiirin päätöksistä lisääntynevät.
Viime aikoina luonnonsuojelujärjestöt ovat tehneet entistä enemmän valituksia lupapäätöksistä.
Siirron toivotaan palauttavan kansalaisten luottamuksen lupajärjestelmän toimivuuteen. Hitaan ja kankean poikkeuslupamenettelyn ja lupien vähäisyyden arvioidaan johtaneen laittoman pyynnin kasvamiseen. Viime talven aikana susikanta aleni hyvin voimakkaasti ja todennäköisimpänä syynä pidetään laitonta pyyntiä. Tunnettuja susilaumoja on kadonnut vakiintuneilta reviireiltään, eikä tätä pidetä luonnollisena ilmiönä.
Valtioneuvosto hyväksyi metsästysasetuksen muutoksen torstaina. Muutos tulee voimaan elokuun alussa. Luonto- ja eläinsuojelujärjestöt ovat vastustaneet lupakäytännön muuttamista.