Koirien älykkyys vaihtelee yksilöstä toiseen ja myös roduissa on eroa. Coren erottelee koirien älykkyydessä kolme alalajia: vaistomaisen, adaptiivisen ja opetetun. Adaptiivinen älykkyys kertoo siitä miten koira keksii uusia ratkaisuja vastatakseen ympäristön haasteisiin.
Coren analysoi koirien älykkyyttä yli 200 amerikkalaisen ja kanadalaisen koirakouluttajan haastatteluista saadusta aineistosta. Seitsemän parhaiten oppivaa rotua ovat paremmuusjärjestyksessä: bordercolliet, villakoirat, saksanpaimenkoirat, kultaisetnoutajat, dobermannit ja shetlanninpaimenkoirat ja labradorinnoutajat.
Keskimääräinen koira pystyy oppimaan 165 sanaa, käsimerkit mukaan luettuna. Parhaaseen viidennekseen kuuluvat koirat oppivat 250 sanaa. Koirat pystyvät myös laskemaan neljään tai viiteen ja havaitsemaan laskuvirheet yksinkertaisissa yhteenlaskuissa kuten 1+1=1 tai 1+1=3.
Koirat ymmärtävät kolmiulotteisia tiloja ja pystyvät ratkaisemaan niihin liittyviä ongelmia seuraamalla ihmisiä tai muita koiria. Ne löytävät tällä tavoin piilotetun herkkupalan, keksivät nopeamman reitin haluttuun kohteeseen ja kuten koiranomistajat hyvin tietävät, ne oppivat avaamaan ovia ja yksinkertaisia lukkomekanismeja.
Teeskentelyssä ja huiputtamisessa koirat ovat Stanley Corenin mukaan taitavia; ne huiputtavat ihmisiä lähes yhtä onnistuneesti kuin ihmiset koiria.