Tavussa on kahdeksan bittiä…
Sähköisen tiedon pienin yksikkö on bitti (b), yksi merkki joka voi saada arvon 1 tai 0. Seuraavaksi pienin yksikkö on tavu (t), joka on kahdeksan bittiä, eli esimerkiksi merkkijono 00010101.
Näiden seurassa esiintyy usein etuliitteet kilo (k) eli tuhat, mega (M) eli miljoona ja giga (G) eli miljardi. Jos Internet-yhteyden nopeus on 1 megabitti sekunnissa (1 Mb/s), se siirtää sekunnissa miljoona merkkiä pitkän jonon ykkösiä ja nollia.
…joten bitti ei ole sama kuin tavu…
Yhteysnopeuksista puhuttaessa käytetään yleensä bittejä. Ongelmia aiheuttaa se, että tiedostojen koot ilmoitetaan puolestaan tavuissa. Arkikielessä bitit ja tavut jätetään surutta pois ja ihmetellään miksi ”yksi-megainen” (1mbit/s) laajakaista ei siirrä ”kahden megan” (2 Mt) kuvaa kahdessa sekunnissa.
Nopeuden mittarina käytetään siis bittejä ja kokoa mitataan tavuilla, jotka ovat kahdeksan kertaa isompia. Siirrettävänä onkin 16 megabittiä 1 megabitin sekuntinopeudella tai sama asia tavuilla ilmaistuna, 2 megatavua 0,128 megatavun sekuntinopeudella.
Kahden megatavun kokoinen kuva ei siis siirry ”yksi-megaisella” yhteydellä kahdessa sekunnissa, vaan aikaa kuluu 16 sekuntia. Jotta kuva siirtyisi kahdessa sekunnissa, pitäisi yhteysnopeuden olla 8Mbit/s, eli 1Mt/s.
Internet-selaimet näyttävätkin usein kuvia ja musiikkia ladattaessa siirtonopeuden tavuina sekunnissa, yleensä kt/s, joka on helpompi suhteuttaa tiedostojen kokoon.
…vaikka byte kuulostaakin bitiltä ja b on melkein B
Tilannetta ei auta yhtään se, että englannin kielessä bitti (bit) ja tavu (byte) ovat lähempänä toisiaan, kuin suomalainen osaa pelätäkään. Englanninkielisestä tekstistä luetusta bytestä (tavu) tulee lukijan suussa bitti kuin itsestään.
Lyhenteitä käytettäessä sekaantuminen on vielä helpompaa, sillä ainoa ero on kirjaimen koko (bit=b, byte=B). Ja kuitenkin bitin ja tavun ero on yhtä iso kuin porkkanalla ja porkkananipulla.
Digikuvien pikselit ovat oma lukunsa
Jos tavu tarkoittaa kahdeksaa bittiä, niin kamerakauppiaiden mainostamat pikselit (px) eivät ole yhtä yksinkertainen asia. Pikseli tarkoitta yhtä kuvapistettä kuvassa. Kahdeksan megainen kamera tarkoittaa sitä, että sen ottamassa kuvassa on kahdeksan miljoonaa pikseliä eli kuvapistettä. Kuvan koko ei kuitenkaan ole kahdeksaa megatavua tai megabittiä. Eikä digipokkareiden pikseleistä saada tavuja edes kertotaululla.
Digitaaliset valokuvat pakataan lähes poikkeuksetta pienempään pakettiin, eikä jokaiselle kuvapisteelle ole varattu tiettyä määrää bittejä. Tavallinen kuvatiedosto on kooltaan 2-4Mt, tai bitteinä ilmaistuna 16-32Mbit.
| suomeksi | lyhenne | englanniksi | selite |
| bitti | b | bit (b) | tiedon pienin yksikkö arvo joko 1 tai 0 |
| tavu | t | byte (B) | 8 bittiä, esim. 10010101 |
| kilo (kibi*) | k | kilo (k) | tuhat 1 024* 1kt = 1 024t |
| mega (mebi*) | M | mega (M) | miljoona 1 048 576 1Mt = 1024kt = 1 048 576t |
| giga (gibi*) | G | giga (G) | miljardi 1 073 741 824* 1Gt = 1024Mt = 1 046 576kt = 1 073 741 824t |
| bittiä sekunnissa | bps, bit/s | bps, bit/s | yleisin tietoliikenteen nopeudesta käytetty yksikkö 1 Mbit/s = miljoona bittiä sekunnissa |
| pikseli | px | pixel (px) | kuvapiste |
*Miksi kilo ei ole 1000 vaan 1024?
Tietokoneiden binäärimaailma perustuu bitteihin, jotka voivat saada siis kaksi eri arvoa, 1 tai 0. Siksi luku 2 on ahkerassa käytössä. Siinä missä arkielämässä käytössä oleva numerojärjestelmä perustuu kymmeneen eri numeroon (0,1,2,3,4,5,6,7,8,9), tietokoneilla on käytössään vain kaksi.
Arkielämässä kymmenen pitää kertoa itsellään kaksi kertaa, jotta saadaan kilo, esimerkiksi 1kg = 1000g. Lukua kaksi pitää kertoa itsellään kymmenen kertaa, jotta päästään lähelle sitä, tarkalleenottaen lukuun 1024, eli tietokonemaailman kiloon. Tämän binäärikilon virallinen nimi on kibi, mutta arkikieleen binäärijärjestelmän kertoimet kibi, mebi ja gibi, eivät ole vakiintuneet.
Tarkempia selityksiä Wikipediasta: