Keskellä maaseudun rauhaa uinuva Raaseporin linna on tutkimuskohteena merkittävä, sillä käytännössä kaikki löydökset ovat peräisin suoraan keskiajalta. Linnaa on tutkittu paljonkin, mutta ympäröivien maastojen löydökset ovat maanneet paksun maakerroksen alla viisisataa vuotta. Kaikkien Aikojen Raasepori-hankkeen tutkimusjohtaja Georg Haggrénin mukaan tavarat ovat säilyneet maakerroksen rauhassa melkein kuin aikakapselissa, etenkin linnan nykyisellä "takapihalla".
- Kun linna on hylätty 1550-luvulla, niin täällä ei ole tapahtunut juuri mitään ennen kuin turistivirrat alkoivat saapua 1800-luvun lopulla. Ja turistivirratkin saapuvat linnaan tuolta toiselta suunnalta, eivätkä tästä, mistä aikoinaan on linnaan kuljettu.
Linnan lähimaastosta on löytynyt muun muassa keskiaikaisten talojen puurakenteita, ehjiä työkaluja ja nuolenkärkiä. Raaseporin vankkoja ulkomaanyhteyksiä todistavat muun muassa lyijyinen ulostava naisfiguuri, alankomaalaisen kangaspakan lyijysinetti sekä suomalaisittain uniikki pronssinen taistelunuijan pää.
- Raaseporissa on yllättävän paljon esineistöä, joka heijastaa keskiaikaista korkeakulttuuria. Täällä on hyvin paljon tuontiesineistöä, Raasepori on osa Itämeren piiriä ja koko Länsi-Euroopan kulttuuripiiriä, sanoo Haggrén.
Kaivauksille suunnitellaan jatkoa
Linnan lähimaastoa on nyt möyritty kaksi vuotta. Se on kuitenkin vasta pintaraapaisu, ja jatkokaivauksia onkin jo suunniteltu vuodelle 2011. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon johtaja Dan Lindholm kertoo, että tämän kesän kaivausten perusteella tulevat rapsuttelut osuvat helpommin oikeaan kohtaan.
- Kun me reilu vuosi sitte aloitimme, niin tämä oli oikeestaan valkoinen kartta, emme tienneet paljon mitään tästä linnaa ympäröivästä alueesta. Nyt on helppo jatkaa eteenpäin.
Lähimaastosta on hahmoteltu linnan lähistön asutuksen ja rakennusten sijaintia. Tulevilla kaivauksilla saataisiin paljon tietoa keskiaikaisesta elämästä linnan muurien ulkopuolella, kertoo Helsingin yliopiston arkeologi Henrik Jansson.
- Tässä linnan vieressähän on keskiaikainen kylä, jota ei ole vielä tutkittu. Linnan rakentaminen ja keskusvallan läsnäolo on kuitenkin vaikuttanut tavallisten talonpoikienkin elämään.
Linna voisi olla matkailuvaltti
Raaseporin linnaa on toistaiseksi markkinoitu hyvin säästeliäästi. Vaikka alueelle ei vielä pari vuotta sitten ollut edes kunnollisia opasteita, löytää linnan raunioille vuosittain tuhansittain ihmisiä. Tänä kesänä ihmisvirtaa on selvitetty ensimmäistä kertaa, ja heinäkuun alun jälkeen linnaan on tutustunut 20 000 ihmistä.
Nyt, kun alueen muinainen lähiseutukin alkaa hahmottua, voidaan matkailijoille tarjota tulevaisuudessa entistä suurempaa kokonaisuutta Raaseporin historiasta.
- Tässä on Länsi-Uudenmaan merkittävin muinaisjäännös, ei pelkästään linna vaan koko ympäristö. Lähtökohta on se, että se säilyy, mutta toki tänne pääsee ja mahtuu paljon enemmän ihmisiä kuin nyt, toteaa museonjohtaja Dan Lindholm.