- Hän oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja Puolan prinsessan Katariina Jagellonican poika. Paavi antoi hänen tehtäväkseen palauttaa katolisen uskonnon Ruotsiin. Hän yritti tätä, mutta huonolla menestyksellä. Lopulta hänen setänsä Kaarle IX riisti Sigismundilta Ruotsin ja loi maahan protestanttisen yhteiskunnan, jonka jäljet näkyvät yhteiskunnassamme edelleen, kertoo tutkijatohtori Mirkka Lappalainen Helsingin yliopistosta.
Ruotsin valta oli jo heikentynyt Sigismundin astuessa valtaan, mutta Puolan valtakunta oli edelleen voimissaan. Tämä oli liikaa haaveilijaluonteiselle Sigismundille.
- Hän oli näitä historian traagisia tapauksia. Hän rakasti kaunetta mutta sai ristikseen sisällissodan ja katolilaisuuden palauttamisen. Hän ei ollut tarpeeksi kova, Lappalainen toteaa.
Paavi kaavaili Suomesta katolista maata
Sigismundilta vallan riistänyt Kaarle IX, joka tunnettiin Suomessa Kaarle Herttuana, oli luonteeltaan häikäilemätön ja sadistinen. Häntä kuitenkin kunnioitetaan, koska hänen onnistui kaapata Ruotsin kruunu, vaikka Sigismundilla oli takanaan paavi, ja tuon ajan mahtavimman valtion Espanjan kuningas. Suomella oli tärkeä merkitys katolilaisten ja protestanttien ratkaistessa lopullisesti Pohjois-Euroopan herruuden.
- Suomen maantieteellinen merkitys oli tuolloin kenties suurempi kuin koskaan. Paavin neuvonantaja toi Sigimundille viestin, jonka mukaan Suomi olisi liitettävä Puolaan vaikka Ruotsi menetettäisiinkin. Suomesta olisi tullut varmaan katolinen maa siinä tapauksessa, sanoo Lappalainen.
- Maita siirrettiin tuohon aikaan usein hallitsijoilta toisille. Olisimme varmasti myös päätyneet Venäjän syliin aiempaa nopeammin, jos paavin aikeet olisivat toteutuneet. Puolan valtakunta nimittäin jaettiin useaan kertaan 1700-luvulla.
Suomalaisista jäi vain makkarat
Sigismundin ja Kaarle IX:n väliseen taisteluun kuuluu myös seikka, josta suomalainen historiankirjoitus vaikenee: suomalaiset hyökkäsivät Ruotsiin 1500-luvulla.
- Se ei ollut kovin sankarillinen tapahtuma ja on se onkin kansallisen historiankirjoituksen vaientama seikka. Suomalaiset Sigismundin tukijat hyökkäsivät kohti Tukholmaa. Heidän päällikkönsä oli kuitenkin hieman vetelä. Kun hän ei kuullut Sigismundin samaan aikaan toisesta suunnasta lähestyvistä joukoista mitään, hän pelästyi. Ruotsalaisjoukkojen päästessä paikalle suomalaista oli jäljellä vain leiri ja eväsmakkarat.
Suomalaisessa historiassa on myyttejä, jotka ovat alkaneet Ruotsin sisäisestä valtakamppailusta.
- Nuijasotaa pidetään vapaan talonpojan nousuna sortajaa vastaan. Oikeasti talonpojat nousivat Kaarle IX:n lietsonnan ansiosta Suomea silloin hallinnutta Klaus Flemingiä vastaan. Kaarle-herttuan tarkoitus oli vain pitää Flemingin huomio poissa itsestään. Se, että nuijasodasta tuli laaja sisällissota ei ollut hänen tarkoituksensa. Siitä voi syyttää Jaakko Ilkkaa ja muita, jotka kuvittelivat saavansa sodalla etuisuuksia.