Tampereen likat -kulttuuriraitti näyttää julkisten veistosten kautta naisen monissa rooleissa, Wäinö Aaltosen Suomen neidosta Essi Renwallin Atlas-tyttöön.
Veistosten nainen on usein myös myyttinen taruolento, suojelija tai muusa. Ainoa historiallisena henkilönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Tampereelta muistomerkin saanut nainen on kirjailija Minna Canth, joka syntyi Tampereella. Muistomerkin on veistänyt Lauri Leppänen.
Kuvataideintendentti Sirpa Joenniemen mukaan kilpailuluonnoksen nimi oli aikanaan Taistelija. Se esittää itsevarman oloista nuorehkoa naista.
Oma raitti myös komisario Koskiselle
Tampereen kaupungin noin 130 julkisen veistoksen joukossa on parikymmentä naista esittävää teosta. Tampereen likat on 15. veistoksista koottu kulttuuriraitti.
Raitit kertovat muun muassa teollisuuden noususta, kapinoivasta kaupungista ja Härmälän huvilarannikosta. Niiden kautta voi tutustua Väinö Linnan, Anni Polvan tai Lauri Viidan kirjailijoiden kaupunkiin. Muusikko Pate Mustajärven Ikurin raitti palkittiin taannoin vuoden kotiseutupolkuna.
Loppuvuoden aikana on tarkoitus avata vielä muutamia uusia raitteja, muun muassa kirjailija Seppo Jokisen rikosromaaneista tutun komisario Koskisen raitti.
Tampereen kaupungin 230-vuotisjuhlinta jatkuu muun muassa taiteilijoiden ja käsityöläisten tapahtumilla.