Vuonna 1933 syntynyt Elinor Ostrom työskentelee Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. Hänen tutkimuksensa haastaa käsityksen siitä, että yhteisesti omistettua omaisuutta hoidettaisin tehottomammin kuin yksityistä. Hän on tutkimuksissaan osoittanut, että esimerkiksi yhteisesti omistetut metsät tuottavat yhtä hyvin kuin yksityiset.
Oliver E. Williamson (s. 1932) työskentelee Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän on tutkinut talouden kilpailumekanismeja yritysten kannalta. Hänen ydinteesinsä on, että markkinat ja yritykset ovat kaksi eri organisaation muotoa, joilla on erilaiset metodit ratkaista ristiriitoja. Williamson on myös Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori. Hänet promovoitiin vuonna 1995.
Tunnettuja Suomessakin
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan kumpikaan palkinnon saajista ei ole tutkimusalueensa aivan ensimmäisiä uranuurtajia. Kanniaisen mukaan molemmat ovat kuitenkin aihepiiriensä "seuraavan polven" eturintamaa.
Kanniaisen mukaan Williamsonin kädenjälki näkyy sopimusoikeuden lainsäädännössä, vaikka konkreettisesti sitä ehkä voikaan osoittaa. Hän korostaakin molempien palkinnon saajien olevan nimenomaan perustutkimuksen tekijöitä.
- Ilman Williamsonin työtä ymmärtäisimme organisaatioiden toiminnasta nykyistä vähemmän, sanoo Kanniainen, jolla on hyllyssään kuusi Williamsonin teosta.
Ostrom on puolestaan selvittänyt yhteishyödykkeiden eli ihmiskunnan yhdessä omistamien valtamerten ja ilmakehän hallintaongelmia.
Kanniaisen mukaan Ostromin työ nousee puolestaan yhä tärkeämpään asemaan, kun ihmiskunta joutuu pohtimaan ekosysteemin oikeaa käyttöä ja ympäristöongelmia.
Yhdysvallat vahva Nobel-maa taloudessakin
Tällä vuosikymmenellä palkinto on mennyt joka vuosi Yhdysvaltoihin joko kokonaan tai jaettuna jonkun muun maan kansalaisen kanssa. Viime vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon sai yhdysvaltalainen Paul Krugman. Hänet palkittiin ansioistaan kaupan rakenteen ja taloudellisen toiminnan sijainnin analyysin tutkimuksessa.
Taloustieteen Nobel on tarkasti ottaen Ruotsin keskuspankin palkinto Alfred Nobelin muistoksi, ei Nobel-säätiön oma palkinto. 40 vuoden aikana huomionosoituksen on saanut 62 tiedemiestä. Sen suuruus on sama kuin muidenkin eli 10 miljoonaa Ruotsin kruunua, noin 970 000 euroa.