Fosfori on typen ja kaliumin ohella maataloudelle ratkaisevan tärkeä ainesosa. Fosforin puuttuminen voi vähentää satotasoa jopa puolella.
Fosforilannoitus yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Fosfori oli halpaa ja helposti saatavilla. 1970- ja 80-luvuilla Suomen peltoja ylilannoitettiin huimasti. Tämän seurauksena maaperään on jäänyt ylimääräistä fosforia, joka poistuu 10 - 20 vuodessa jos lannoitus loppuu.
Suomessa fosforia saadaan Siilinjärveltä ja vielä avaamattomalta Soklin kaivokselta Itä-Lapissa. Kahden kaivoksen varanto riittää noin 25 vuodeksi. Muualla fosforia on erityisesti Kiinassa ja Länsi-Afrikassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan maaperässä oleva fosfori on louhittu loppuun noin 50 vuodessa, eli se loppuisi jopa nopeammin kuin öljy. Tätä ennen aineen hinta nousee.
Fosforin kysyntä on tälläkin hetkellä kasvamassa, kun kehitysmaissa lannoitus yleistyy ja väestön määrä ja varallisuus nousevat. Vuosina 2007 - 2008 fosforilannoitteen hinta nousi räjähdysmäisesti, mutta on nyt taas laskenut.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Martti Esala arvelee, että fosforilannoitteiden hinta tulee heittelemään jatkossakin, mutta suunta on jatkuvasti ylöspäin. Louhittava aines on yhä vaikeammin hyödynnettävissä ja huonolaatuisempaa.
Yhdysvaltain omien fosforivarantojen arvioidaan loppuvan jo 25 vuodessa. Yhdysvallat on maailman suurin fosforin käyttäjä.
Suomen maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ei ole vielä alkanut valmistautua aikaan, jolloin fosforilannoitus loppuu. Viime vuonna hyväksytyssä Lannoitesektorin tulevaisuuskatsauksessa tosin todetaan fosforin kierrätyksen yleistyvän, mikä edellyttää lainsäädännön ja standardien yhtenäistämistä myös EU-tasolla.
MMM uumoilee, että tulevaisuudessa fosforilannoitetta tuotettaisiin esimerkiksi tuotantoeläinten luista saatavasta jauheesta.
Viemärijätteen fosfori pelloille
Eläinten lantaa on perinteisesti käytetty lannoitteena. Myös ihmisten jätöksistä saadaan oikein käsiteltynä täysin käyttökelpoista fosforilannoitetta. Monissa maissa näin jo tehdäänkin.
Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo on lähiviikkoina saamassa valmiiksi tuotekehitystyön, jonka tuloksena jätevesilietteestä saadaan rakeistettua fosforilannoitetta.
Helsingin Veden yksikön johtaja Tommi Fred kertoo YLE Uutisille, että lietteen fosforista saadaan talteen 98 prosenttia. Hän kuitenkin harmittelee sitä, että viemärijätteestä tehdyn lannoitteen imago on huono, eikä sillä tunnu olevan ostajia. Tavara kuitenkin täyttää tarkan lainsäädännön vaatimukset ja on käytännössä samanlaista kuin yleisesti myynnissä oleva kanankakka.
Monet pelkäävät viemärijätteen mukana tulevia raskasmetalleja. Fredin mukaan ne kuitenkin saadaan hyvin poistettua.
Nyt viemärijätteestä tehdään kompostoimalla nurmikoille sopivaa multaa. Tässä käytössä fosforia ei kuitenkaan enää voi kierrättää. Samoin käy, jos viemärijätettä aletaan polttaa energiaksi.