Langattomat internetliittymät lisääntyivät vuoden alkupuoliskolla yli kolmanneksella, kun samaan aikaan kiinteiden laajakaistojen määrä putosi hiukan. Mobiililiittymiä on jo noin 700 000. Radioaalloilla on ruuhkaa ja liittymien nopeudet jäävat usein mainosten ihannearvoista. Soneran viestintäjohtaja Ahti Martikainen myöntää, että verkon rakentaminen ei ole pysynyt markkinoinnin tahdissa:
- Sen voi rehellisesti sanoa, että jos 3,6 megaa luvataan, niin se tulee laboratoriossa. Kyllä se jää yhden kahden megan tasolle hyvissäkin olosuhteissa, hän tiivistää.
Myös DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen myöntää, että jos liikennettä on verkossa paljon, putoaa todellinen yhteysnopeus puoleen mainoksissa luvatusta.
Pullonkaulana tukiasemat
Kuluttajaneuvojat saavat ongelmasta jatkuvasti valituksia. Kuluttajavirasto on pyytänyt asiasta selvityksen operaattoreilta ja jatkaa neuvotteluja ongelmasta yhtiöiden kanssa.
Pullonkaulana ovat tukiasemat. Monista tukiasemista lähtee kaapeli, joka välittää dataa vain 2 megabittiä sekunnissa, eli saman verran kuin tavallinen kodin internetliittymä. Kun kaista pitää jakaa monen käyttäjän kesken, yhteydet hidastuvat.
Operaattorit vetävät nyt hiki hatussa nopeampia yhteyksiä. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen lupaa, että verkon ruuhkista päästään pian:
- Uskoisin, että koko ajan tapahtuu kehitystä, mutta isossa mittakaavassa puhutaan maksimissaan kuukausista, hän arvioi rakentamisen aikataulua.
Kuluttaja on tyypillisesti sitoutunut kahden vuoden sopimukseen, eli huomattava osa sopimuskaudesta ehtii kulua kunnollista yhteyttä odotellessa. Kuluttajaoikeuden linja on, että markkinointi on harhaanjohtavaa, jos teoreettinen maksiminopeus hallitsee mainosta. Kuluttajavirasto kannustaakin vaatimaan sopimuksen purkua tai hinnanalennusta, jos palvelu ei vastaa lupauksia.
Laki vaatii laajakaistaa
Vuoden 2010 heinäkuussa voimaan tulevan asetuksen mukaan joka puolella Suomea pitää tarjota vähintään yhden megan yhteysnopeutta. Lisäksi toinen vireillä oleva lakimuutos korottaisi virhetilanteissa maksettavia korvauksia.
Teleoperaattorit selvittävät parhaillaan urakan laajuutta. Syrjäisimmille seuduille nettiyhteyksiä tarjotaan nimenomaan radioteitse. Soneran viestintäjohtaja Ahti Martikainen arvioi, että peitosta on vaikea saada täydellistä.
- Pelkään, että siinä on vähän sama kun oli digitelkkarin kanssa, eli Suomesta löytyy muutama sata sellaista paikkaa, johon signaali ei kulje, hän ennakoi.