Lapin yliopisto on esimerkki yliopistolain synnyttämästä taloudellisesta tilanteesta. Yliopistolla on yksi Opetusministeriön nimeämä kansainvälisesti merkittävä huippuyksikkö. Tämä huippuyksiköksi nimeäminen ei kuitenkaan ole tuonut aikaisemman suuruista taloudellista tukea päättyneissä tulosneuvotteluissa.
Lapin yliopiston rehtori Mauri Yläkotola ei paljasta tarkkoja lukuja tulosneuvotteluista. Hän myöntää, että maamme merkittävin arktisen tutkimuksen keskus Rovaniemellä ei saa aikaisemman suuruista valtiontukea tulevaisuudessa. Arktisen keskuksen tuki putoaa arviolta vajaa miljoona euroa.
Kymmenkunta keskusta nimetty
Opetusministeriö on käynyt lokakuun ajan tulosneuvotteluja eri yliopistojen kanssa niiden kolmen seuraavan vuoden rahoituksesta.
- Valtionavut määritetään nyt kerralla kolmeksi vuodeksi, kun ne aikaisemmin määritettiin kerran vuodessa, sanoo opetusneuvos Jorma Karhu OPM:stä.
Tuloskeskusteluilla on huomattavasti aikaisempaa suurempi merkitys, sillä niiden vaikutus kattaa kolme seuraava yliopistovuotta. Kukin yliopisto on esitellyt Opetusministeriön työryhmälle tunnuslukunsa ja kehittämisstrategiansa. Osalla tosin nämä kehitysstrategiat ovat vielä hakusessa, niitä valmistellaan, sanoo Karhu.
Yliopistot toivat tuloskeskusteluihin suuren joukon erilaisia huippuyksikköehdotuksia ja kehitettäviä yliopistokeskuksia. Opetusministeriön tehtäväksi jäi karsia näistä ehdotuksista parhaat, joille strategiarahaa annetaan.
- Yliopistot nimesivät ja me hyväksyimme muun muassa Kajaanin yliopistokeskuksen kehityskohteeksi, samoin Tampereen Yhteiskunnallisen tietoarkiston ja Sodankylän observatorion, kertoo Jorma Karhu.
Kansainväliseksi huippuyksiköksi Opetusministeriö on epävirallisten tietojen mukaan nimennyt kymmenkunta keskusta. Yksi niistä on ESO-keskus Turussa ja Aleksanteri Instituutti Helsingissä. Keskusten nimet julkistetaan sen jälkeen kun tulossopimukset on allekirjoitettu eri yliopistojen kanssa.
Aalto-yliopisto vei lähes kaiken
Keskisuuret ja pienet yliopistot ovat erittäin huolissaan Vanhasen hallituksen toimista Aalto-yliopiston tukemisessa. Ylä-Kotolan mukaan on hämmästyttävää, että Aalto-yliopisto saa 57 miljoonaa erityismäärärahoja kun muille yliopistolle jää vain rippeet, 17 miljoonaa euroa.
- Me saamme laskelmien mukaan vajaa 500 000 euroa noista rahoista. Se on hyvin vähän jos vertaa, että tämän vuoden budjettimme on noin 50 miljoonaa euroa, sanoo Ylä-Kotola.
Ylä-Kotola kertoo vieneensä yliopistoväen terveiset suoraan pääministeri Matti Vanhaselle. Hänen mukaansa on kummallista aluepolitiikkaa, että kun Oulun yliopisto Shanghain vertailun mukaan on huomattavasti korkeammalla tasolla kansainvälisesti kuin Aalto-yliopisto.
- Siitä huolimatta Oulun yliopisto on aivan eri tukitasolla kuin Aalto-yliopisto Helsingissä.
Lapin yliopiston huolia lisää se, että ensi vuonna sen on maksettava kahden miljoonan euron vakuutukset. Niihin ei Opetusministeriöltä herunut lisäapua. Tänä vuonna työntekijöiden ja irtaimen omaisuuden vakuutuksia ei tarvittu, koska valtio omisti yliopistot.
- Tilanne on aivan sama kaikilla yliopistoilla. Emme poikkea millään tavalla muista yliopistoista. Tämä raha on poissa yliopiston muusta taloudesta, rehtori Ylä-Kotola huomauttaa.
Harmaita hiuksia lisää vielä se, että Arktisen keskuksen, huippuyksikön taloudellisen tuen pudotus on myös katettava yliopiston omista varoista. Ylä-Kotolan mukaan Lapin yliopiston on nostettava yritysrahoituksen osuus nykyisestä 30 aina 40 prosenttiin, muuten ei selvitä.