Pari viikkoa sitten hyvästeltiin turkulaisten rautakourien - ja monien muiden osaajien - taidonnäyte, kun maailman suurin loistoristeilijä Oasis of the Seas lähti matkaan kohti Karibian lämpimiä vesiä. Hyvästeihin liittyi ripaus pelkoa; laivan sisaralus valmistuu vuoden kuluttua, ja tilauskirja ammottaa sen jälkeen tyhjyyttään.
Tiistaina pelot toteutuivat, pahemmin kuin työntekijät uskalsivat odottaakaan. STX Europe ilmoitti aloittavansa koko Turun telakan henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Jopa 400 ihmistä voi joutua lähtemään. Turun telakalla on noin 2 300 työntekijää.
Maailman merillä myrskyävä talouskurimus on jäädyttänyt laivatilaukset.
- Finanssikriisi säikäytti varustamoja ja niiden asiakkaita, minkä johdosta tilauksia ei hanakasti nyt tehdä. Tietenkin jos tulee pidempi kuoppa, niin sitten täytyy välillä korjata vanhaa, mikä voi auttaa vähän telakalla ja sen alihankkijaverkostossa. Mutta ei tämä hyvältä näytä tällä hetkellä, toteaa professori Pasi Malinen Turun kauppakorkeakoulusta.
Suomalaiset altavastaajina
Kilpailua riittää niin Euroopasta kuin Aasiastakin, ja monet kilpailijat vanhalla mantereella ovat yhä valtio-omisteisia.
Kiistellyt ja kielletyt telakkatuet ovat Euroopassa myös kierrettyjä; rahaa niille voidaan valuttaa valtion pussista erilaisten innovaatiotukien kaavussa.
Malisen mukaan kaikki eurooppalaistelakat ovat hankalan yhtälön edessä aasialaistelakoiden painaessa päälle, kun laivat pitäisi rakentaa entistä suuremmiksi, laadukkaammiksi - ja halvemmiksi.
Toisaalta Malinen luonnehtii Aasiassa rakennettavia laivoja enemmän "bulkkituotannoksi", kun Turussakin rakennetuilla loistoristeilijöillä on totuttu näkemään prameutta ja kullankiiltoa roppakaupalla, eikä erikoisia ratkaisujakaan ole kaihdettu.
Elämykset mereltä kuivalle maalle
Ratkaisun avaimet voisivatkin löytyä täkäläisestä osaamisesta elämysten luomisessa. Jos niitä osataan luoda merellä, miksei myös kuivalla maalla?
- Elämysteollisuuttahan täällä Turun telakalla rakennetaan eikä kulkuvälineitä pisteestä A pisteeseen B. Nämä laivat kilpailevat vaikkapa Disneyn huvipuistojen tai jonkun hotellikompleksin kanssa. Ihmisten rahan- ja ajankäytöstä on kysymys, tiivistää Malinen.
Hänen mukaansa nyt olisikin syytä keikauttaa ajattelutapaa ympäri, ja lakata puhumasta vain laivanrakentamisesta, josta meillä on pitkät perinteet. Elämysbusineksen toimintalogiikka on toisenlainen.
- Meillä on esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulussa ja Turun yliopiston IT-laitoksella yhdessä telakan ja alueen yritysten kanssa työn alla aivan uudenlaisten mobiilipalvelujen kehittely. Suunnitteilla on uusia juttuja, joilla voidaan myydä entistä parempia "elämyshärveleitä" varustamoille.
Tärkeää onkin pitää Turun telakan ympärille muodostunut osaajaverkosto kasassa, ja laventaa sen palveluiden tarjoamista laivanrakennuksesta.
- Tämä sama verkosto pystyisi yhtä hyvin tekemään palveluja vaikka sinne Disneyn suunnitteilla olevaan huvipuistoon Kiinaan, kannustaa professori Pasi Malinen.