Taitoluistelu on kärsinyt tuomarityöskentelyyn liittyvästä uskottavuusongelmasta. Vaikka laji on erittäin suosittu televisiolaji, harva kuitenkaan ymmärtää tuomariston työskentelytapoja kaukalon laidalla. Pistejärjestelmää on alettu kehittää lajin säilyttämiseksi.
Taitoluistelun pisteytysjärjestelmä on uudistettu kokonaan.
Yleisön muistissa on hyvin vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaissa paljastunut skandaali, jossa ranskalaistuomari syyllistyi pariluistelussa venäläisten kanssa lehmänkauppoihin.
Lopputuloksena oli, että pariluistelun olympiakultamitalit jaettiin myöhemmin venäläisen ja kanadalaisen parin kesken. Kansainvälinen luisteluliitto (ISU) langetti tuomarille ja Ranskan liiton puheenjohtajalle kolmen vuoden toimitsijakiellon. Skandaali oli niin vakava, että Kansainvälinen olympiakomitea harkitsi jopa taitoluistelun pudottamista olympiaohjelmasta.
Pisteitä eri osa-alueista
Nykyisessä ja vieläkin arvokisoissa käytettävässä yksinluistelun arvioinnissa tuomarit antavat luistelijoille pisteitä teknisistä ansioista ja esittämisestä maksimipistemäärän ollessa tuttu 6,0. Arvioinnissa luistelijoita verrataan muihin luistelijoihin, ja tuomarit asettavat kilpailijat paremmuusjärjestykseen.
Uudessa - siis vielä kokeiluasteella olevassa - arvioinnissa vanha järjestelmä heitetään kokonaisuudessaan romukoppaan. Tulevaisuudessa perusideana on arvioida luistelijan (luistelijoiden) suoritus eksaktisti osa-alueittain.
Yksinluistelussa arvioidaan välittömästi suorituksen aikana kilpailijan hypyt, piruetit ja askeleet. Eli suorituksen jälkeen luistelijalla on koossa tietty pistemäärä.
Eri osa-alueiden pistearvot on etukäteen määritelty vaikeusasteen mukaisesti. Esimerkiksi vaikea kolmoisaxel-hyppy on perusarvoltaan 7,5 pistettä. Jos hyppy on sujunut normaalisti, siitä saa tuon 7,5 pistettä. Erittäin hienosta hypystä voi saada pluspisteitä (1-3) ja epäonnistuneesta yrityksestä miinuspisteitä (1-3).
Luistelun päätyttyä tuomarit antavat vielä pisteensä (0-10) viidestä eri komponentista, jotka ovat kilpailijan perusluistelutaito, siirtyminen osiosta toiseen, esitys, koreografia ja tulkinta. Tällä järjestelmällä luistelijalle saadaan tietty pistemäärä lyhytohjelmasta ja vapaaohjelmasta, joka sitten määrää luistelijan sijoituksen kilpailussa.
Palautetta luistelijoille
Toteutuessaan uusi arviointikäytäntö paitsi parantaa taitoluistelijan oikeusturvaa, niin myös toimii erinomaisena palautteena. Luistelija itse ja luistelijan valmentaja saavat pisteytyksestä hyödyllistä tietoa, millä kaikilla osa-alueilla on parannettavaa.
Kun ISU:ssa alettiin Salt Lake Cityn olympialaisten jälkeen miettiä tuomariarvostelun uudistamista, uudistuspyrkimysten peruslähtökohtana oli nimenomaan luistelijoiden eri osa-alueitten konkreettinen arviointi.
Uutta arviointimenetelmää testataan kuluvalla kaudella kuudessa gp-kilpailussa plus gp-finaalissa. EM- ja MM-kisoissa mennään vielä vanhan järjestelmän mukaan.
Arviointiuudistuksen myötä taitoluistelu avautuu varmasti selkeämmin lajia seuraavalle suurelle yleisölle. Toisaalta lajin henkeen on aina kuulunut kyynelten ja samppanjan lisäksi jonkinlainen juoniminen. Tulevaisuuden taitoluistelun arvokisoissa nähdään varmasti yhä ilon tai pettymyksen kyyneleitä, mutta toivottavasti vähemmän epäurheilijamaista juonimista.
YLE-STT