Suomi sai läntiseltä naapuriltaan aineellista apua talvisodan taisteluihin itärajalle, kun jäätä pitkin Suomeen kulki yli 800 kuorma-autolastillista aseita ja erilaisia kenttävarusteita. Kaikkiaan avustusmateriaalia kertyi yli 1700 tonnia ja kaikki tietysti meni akuuttiin tarpeeseen.
Tapaus on poikkeuksellinen sikälikin, että koskaan aiemmin, eikä sen jälkeenkään ole Merenkurkun yli liikennöity henkilöautoa raskaimmilla ajoneuvoilla.
- Holmsundin satamaan rautateitse kuljetettavaa materiaalia toimitettiin edelleen Holmö Kaddin, Björkön ja Raippaluodon kautta Vaasaan, josta se lähetettiin pikaisesti rauteteitse sinne missä tarvetta oli. Avustuskuljetukset myös toteutettiin mahdollisimman salaisesti ja ilmavaaran vuoksi lähinnä öisin, kertoo Merenkurkun jäätien historiaa paljon tutkinut Rauno Grönbacka.
Jäätie nopeutti asetarpeiden saantia sotatantereelle
Noin viiden viikon yhtämittainen autoliikenne Merenkurkussa vaati myös veronsa. Autoja upposi kuusi ja yksi ruotsalainen aura-auton kuljettaja jopa hukkui ennen virallisen reitin avaamista.
- Lasti koostui enimmäkseen käsiaseista, mutta joukossa oli myös kenttä-ja panssarintorjuntatykkejä sekä lentokoneidenkin osia. Jäätie nopeutti tärkeiden asetarpeiden kulkua sotatantereille useita vuorokausia, sillä ilman sitä ja jo ennen jäätien avaamista samaiset lastit kulkivat Suomeen Haaparannan kautta, jolloin matka saattoi kestää yli viikonkin. Myös jonot Haaparannan ja Tornion raja-asemilla olivat pahimmillaan mittavia, muistelee Grönbacka.
Materiaalille olisi toki ollut tarvetta jo ennen jäätien avaamistakin eli 1939 vuoden puolella, mutta vasta tammi-helmikuu seuraavan vuoden puolella mahdollisti avustusliikeneteen, kun jäät vahvistuivat tarpeeksi.
Rankat olosuhteet vaativat sinnikkyyttä
Jäällä kulki myös rinnakkkain useita reittejä, sillä välillä lumimyrskyt tukkivat väyliä ja uusia rinnakkaisia tarvittiin myös siksi. Myös jääolot olivat Ruotsin puolella Suomea paremmat, sillä täällä matalat ja karikkoiset vedet tekevät virtauksineen jäätilanteesta Ruotsia epävakaamman.
- Myös suomalaiset osallistuivat näihin avustustalkoisiin toimittamalla 16 reserviläistä kuljettamaan polttoainetta Uumajasta Vaasaan. Yhteensä nämä Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilta tulleet vapaaehtoiset toivat bensiiniä jopa lähes 100 000 litraa, ja välillä hekin juuttuivat lasteineen lumimyrskyyn, jolloin matka jatkui jalan, kertoo Rauno Grönbacka.
Sään vaihteluiden lisäksi riskinä matkoilla olivat ajonopeudet ja etäisyydet. Jää nimittäin särkyi jos autot ajoivat liian kovaa tai liian lähellä toisiaan.
Jäätä ei myöskään kannatanut aurata aivan sileäksi lumesta, sillä muuten se pirstoutui helpommin.