Ympäristötoimisto on valmis myös rakentamaan saaren pohjoispäähän näköalatasanteen, josta avautuu näköala merelle. Saari vaatii myös siivoamista ja siistimistä. Vesa Pohjolan teki Isokarin virkistyskäytön edistämisestä valtuustoaloitteen kesällä, aloitteen allekirjoitti 22 valtuutettua. Asiasta tehdyn kansalaisaloitteen allekirjoitti 853 kokkolalaista.
Aloitteessa sanotaan Lahdenperässä sijaitsevan saaren muodostuneen tärkeäksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi, jonka merkitys kasvaa Ykspihlajan uusien asuinalueiden myötä.
Kansalaisaloitteessa pyydettiin Isokarin osoittamista asemakaavalla rakentamattomaksi virkistysalueeksi, tähän kaupunginhallitus ei kuitenkaan taipunut, vaan alue säilyy kaavassa satama- ja teollisuusalueena.
Ikkuna merelle ja Tankariin
Isokaria pidetään luontonsa ja historiansa puolesta mielenkiintoisena kohteena, se on myös ainoita alueita Ykspihlajan tuntumassa, mistä pääsee näkemän avomerelle sen jälkeen, kun satama- ja teollisuusalueet on aidattu ja siten suljettu tavallisilta ihmisiltä.
Saaren historiaan liittyy olennaisesti Friis-Pohjanpalon kauppiassuku, jolla oli merkittävä rooli niin Ykspihlajan kuin Kokkolankin teollistamisessa ja kulttuurielämässä. Isokarissa sijaitse 1900-luvun alkupuolella Friisien kesähuvila, jossa Friisin työntekijöitä kestitettiin kesäsunnuntaisin kahvilla ja lapsia mehulla. Vielä nykyäänkin saaresta voi löytää vanhojen rakennusten kivijalkoja ja maakellarin. Saari sai kansan suussa nimen Friisinsaari, jolla se on jopa tunnetumpi kuin virallisella Isokari -nimellään.
Nykyisellään saaren pohjois-, itä- ja sisäosat ovat säilyneet luonnontilaisina ja niissä kasvaa rehevä lehtivaltainen puusto sekä mm. marjapensaita. Kasvillisuus on paikoin liki lehtomaista. Saaren pohjoisrannalla sijaitsee suuri siirtolohkare, jota muun muassa paikalliset kiipeilyharrastajat ovat käyttäneet boulderointikiipeilyyn.