Euroopan unioni ja Suomi ovat sitoutuneet siihen, että niiden päästöt ovat vuonna 2020 viidenneksen pienemmät kuin vuonna 1990. VTT laskee, että vähennyksistä koituu ainakin 500 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Rahaa kuluu vähäpäästöisemmän energian käyttöönottoon ja päästövähennyksiin mm. liikenteessä, jätehuollossa ja maataloudessa .
- Joudutaan muuttamaan käytäntöjä ja ottamaan kalliimpia energialähteitä käyttöön. Se aiheuttaa sitten kustannuksia. Tietysti energiahinnan kautta se välittyy koko talouteen, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen.
Lisäksi kaavaillaan, että teollisuusmaat tukisivat kehitysmaita ilmastoasioissa, mikä nostaisi Suomen kuluja jopa 200 miljoonaa euroa. Jokaista suomalaista kohti tulisi siis ainakin runsaan sadan euron vuosittainen lasku. VTT:n lisäksi myös EU:n komissio on esittänyt samansuuntaisia arvioita kustannuksista.
Lasku voi olla myös isompi. Jos muut teollisuusmaat lupaavat vähentää päästöjään, saattaa Euroopan unioni lupautua Kööpenhaminan kokouksessa 30 prosentin vähennyksiin. Tämä vaatisi entistä kalliimpien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi päästöoikeuksia ostettaisiin merkittävä määrä kehitysmaista. VTT arvioi, että tiukemman päästötavoitteen tuoma lasku voi nousta noin kahteensataan euroon jokaista suomalaista kohti vuodessa.
Ilmastonmuutos avaa myös mahdollisuuksia
VTT:n tutkimusprofessori Ilkka Savolainen muistuttaa että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei tarkoita yksikoikoisesti vain kuluja.
- Suomen viennistä noin 8 prosenttia on energiateknologiaa. Kun päästörajoituksia tulee voimaan, lisääntyy teknologian kysyntä. Suomi voi jopa tuplata kymmenessä vuodessa energiateknologian viennin, hän arvioi.
Myös ympäristöneuvos Jaakko Ojala arvioi, että samalla kun suomi tukee kehitysmaiden siirtymistä vähäpäästöiseen teknologiaan, avautuu uusia markkinoita suomalaiselle osaamiselle.
Ilkka Savolainen muistuttaa myös, että arvioidut kustannukset ovat hyvin pienet siihen verrattuna jos ilmastotoimet laiminlyödään.
- Se tulee ajan mittaan maksamaan hyvin paljon. Haitat tulevat esille ensimmäisenä kehitysmaissa, joissa nälänhätä ja pakolaisuus uhkaa satoja miljoonia ihmisiä.