Yleensä olemme joko perheen tai kavereiden kanssa kokoontuneet television ääreen katsomaan itsenäisyyspäivän Presidentinlinnan vastaanottoa. Kuten Suomessa on hyvin yleisesti tapana. Tällä kertaa ympärilläni ei ollut ihmisiä, joille tämä päivä olisi jotenkin erityinen, eikä minulla ollut televisiotakaan, jonka ympärille kokoontua.
Presidentti-kahvia
Onneksi minulla oli kuitenkin tietokone, internet-yhteys, ilmaisia puheluita tarjoava Skype ja tärkeimpänä palasena vielä YLE Areena internetpalveluineen. Näiden välineiden avulla Itsenäisyyspäivän vietto onnistui lähes entiseen tapaan. Itsenäisyyspäivän viettoa tuli seurattua siis sujuvasti YLEn internetsivujen välityksellä. Ja mikä parasta kahdeksan tunnin aikaerosta johtuen, ei minun tarvinnut odotella iltaan asti, vaan pääsin osallistumaan perinteiseen Linnanjuhlien kauneimpien naisten ja pukujen spekulointiin jo puolen päivän aikaan. Lisäksi tuttavien avustuksella olin onnistunut saamaan muutaman paketillisen verran Presidentti-kahvia, jonka avaamiseen en sopivampaa ajankohtaa voi juuri kuvitella.
Thanksgiving Day
Suomalaisista juhlista Yhdysvaltalaisten yhteen vuoden tärkeimpään juhlaan eli Kiitospäivään (Thanksgiving Day). Kiitospäivää vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina onnistuneen sadon kunniaksi. Päivä on kansallinen vapaapäivä ja se vietetään yleensä rauhallisissa merkeissä nauttien hyvästä ruoasta ja seurasta. Sain kunnian viettää tämän perinteikkään juhlan Suomalaiset sukujuuret omaavan perheen parissa. Pääsin siis ensimmäistä kertaa nauttimaan siitä kuuluisasta Kiitospäivän kalkkunasta ja ylensyöntiä seuraavasta ähkystä. Ilmeisen hyvää harjoitusta lähestyvää Joulua varten.
Black Friday
Tämän seesteisen juhlan katkaisee ”musta perjantai” (Black Friday), jolloin kaupat houkuttelevat asiakkaita poikkeuksellisen edullisilla tarjouksilla. Samalla jo muutenkin aina auki olevat liikkeet aukaisevat ovensa vieläkin aikaisemmin, osa jo puolelta öin.
Kaikki on suhteellista, myös syksyn pimeys. Paikallisten mielestä Minneapoliksen syksy on masentavan pimeä, kylmä ja sateinen. Onnekseni olen saanut kuitenkin huomata, että syksy on ollut Suomalaisen mittapuun mukaan vähäsateinen ja jopa aurinkoinen, vaikka lämpotila noudatteleekin suomalaisittain tuttuja lukemia. Ja valoa riittää päivittäin pidempään kuin Suomessa, sillä aurinko nousee jo seitseman jälkeen ja pimeää on vasta puoli viiden aikaan. Työmatkan saa siis taittaa valoisan aikaan ja usein vielä auringonpaisteessa. Luksusta sanon minä.
Sain muuten eräänä iltana yllättävän vieraan. Olin jo aikaisemmin kuunnellut illan hiljaisuudessa seinistä kuuluvaa rapinaa, mutta ajattelin äänen kuuluvan pattereista, jotka pitävät melkoista napsetta ja pauketta. Kirjaa lukiessani näin kuitenkin silmäkulmasta liikettä ja hiirihän se siellä mennä vilisti. Ajoittain sen verran yksinäista tämä alkuvaihe on täällä ollut, että kutsumaton vierailu ei minua haitannut. Hiiri oli varmaankin minun läsnäolosta enemmän häiriintynyt kuin minä sen.
