Helsingin kaupungilla on kaikkiaan kuutisenkymmentä nuorisotaloa. Nuorisotyöhön satsataan keskimääräistä kuntaa enemmän, sillä nuorilla täytyy olla myönteistä tekemistä ja harrastuksia.
- Nuorisotaloilla on nähty positiivinen vaikutus lapsen ja nuoren kasvun kannalta kriittisisissa vaiheissa, kertoo osastopäällikkö Kari Naalisvaara.
Kuntien satsauksissa nuorisotyöhön on kuitenkin melkoista vaihtelua. Nuorisotyön tutkija Peter Cederlöf puhuu suoranaisesta kahtiajakautumisen trendistä.
- Jos katsotaan nuoristyön osuutta kuntien koko käyttötaloudesta, niin se on osassa kuntia parhaimmilaan yli prosentin luokkaa. Sitten kymmenissä kunnisssa se on vain kymmenesosa siitä, Cederlöf kertoo.
Nuorisotyöntekijöitä jo nyt liian vähän
Suomen kuntaliiton mukaan kunnat ovat vähentäneet 1990-luvun puolivälistä lähtien ennen muuta tilapäisiä nuorisotyöntekijöitä. Samaan aikaan nuorisotyön toimiala on laajentunut.
- Osassa kunnista ei ole nykyisin riittävästi nuorisotyöntekijöitä, ja taantuma uhkaa tiukentaa tilannetta entisestään, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm.
- Kunnissa tehdään juustohöyläleikkauksia, kun nuoristyön budjetti on pieni. Se on hankala tilanne. Kun nuorisotyöttömyys lisääntyy niin tarvittaisiin työpajatoimintaa ja erilaista toimintaa, Sjöholm sanoo.
Myös internet on tuonut nuorisotyöhön uusia haasteita.
- Yhä enemmän tehdään töitä virtuaalisesti, vaikka tämä reaalimaailmakin vaatii omansa, kertoo Kari Naalisvaara Helsingin kaupungilta.
Esimerkiksi Helsingin Pasilan nuorisotalo on jo perustanut verkkoon oman Facebook-ryhmänsä.