Sosiaali- ja terveyspalvelujen konsulttiselvityksen tavoitteena on tarkastella toiminnan laatua ja laajuutta suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Aikataulu on tiukka, joten selvitys keskittyy vain terveyspalvelujen, perhepalvelujen ja vanhuspalvelujen ydinongelmiin.
Maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopellon mukaan yksi merkittävistä selvitettävistä asioista on hoitoketjun toimivuus. Miten palvelu omassa kunnassa toimii, kuinka pääsee jatkohoitoon esimerkiksi Kainuun keskussairaalaan ja sieltä taas tarpeen mukaan eteenpäin.
- Selvitämme ennen kaikkea, että vastaako tämän hetkinen rakenne peruskuntien tulevaa tarvetta vai millaisia asioita siellä pitäisi olla. Esimerkiksi pitäisikö olla enemmän asumispalvelupaikkoja, hoivapaikkoja, akuuttihoitopaikkoja vai onko kotihoito se, mihin pitäisi panostaa. Näitä asioita selvitämme tulevan palvelutarpeen ja ikärakenteen mukaan.
Talous isona haasteena
Palvelujen tarve kasvaa Kainuun kunnissa kiihtyvää vauhtia, mutta tulot laahaavat pahasti jäljessä. Vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluihin pitäisi palkata 120-130 uutta työntekijää, mutta käytännössä resurssit mahdollistavat maksimissaan 50 uuden työntekijän palkkaamisen.
Selvityksellä haemme nimenomaan vakaampaa tulevaisuutta, ettei toistettaisi samoja asioita, jotka on jo mahdollisesti tehty väärällä tavalla.
Jari Tolonen
- Kuntien antama määräraha on rajallinen ja sillä pitäisi kyetä vastaamaan tulevaan haasteeseen niin, että laatu säilyy ja palvelut pystytään turvaamaan kunnissa. Se on se tärkein tavoite ja uskon, että selvityksellä pääsemme siihen, Ahopelto sanoo.
Selvityksessä tarkastellaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmää erityisesti seututason osalta. Maakuntahallinnon aikana esimiesten määrää on saatu pudotettua 160:stä 62:teen. Suurin osa nykyisistä esimiehistä toimii Kajaanin keskussairaalassa ylilääkärinä.
Kunnilla hyvä yhteishenki
Kainuun kunnista selvityksessä ovat mukana ne, jotka jatkavat hallintokokeilun päättymisen jälkeen uudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Selvityksen ensimmäinen vaihe maksaa 25 000 euroa ja sen on määrä valmistua marraskuussa.
- Selvityksen tulokset hyödynnetään heti käytännön tasolla. Myöhemmin katsomme, onko tarvetta jatkaa vielä konsulttitasolla, sanoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Konsulttina selvityksessä toimii Kuntaliiton ja kuntien omistama yhtiö FCG Finnish Consulting Group. Tolosen mukaan selvitykseen haluttiin ulkopuolinen konsultti, koska Kainuusta ei katsottu löytyvän tarpeeksi osaamista. Lisäksi kainuulaiset katsovat asiaa liian läheltä ja selvitykseen haluttiin ulkopuolinen näkemys. Konsulttiselvitys käynnistettiin Kajaanin aloitteesta, mutta Tolosen mukaan kaikki mukana olevat kunnat ovat selvityksen kannalla.
Selvityksestä ei löydy ratkaisuja maakunnan tämän hetkiseen ahdinkoon. Sen sijaan tulosten avulla pyritään luomaan entistä vakaampaa pohjaa uutta kuntayhtymää silmällä pitäen. Tolosen mukaan kuntien välillä vallitsee hyvä yhteisymmärrys ja henki.
- Ehkä viimeisten vuosien aikana on ajauduttu liikaa intohimopohjalle eli tunnetta on ollut enemmän kuin tietoa. Tällä selvityksellä haemme nimenomaan vakaampaa tulevaisuutta, ettei toistettaisi samoja asioita, jotka on jo mahdollisesti tehty väärällä tavalla tai joita pystytään oikaisemaan tai korjaamaan, Tolonen toteaa.