Hyppää sisältöön

23.12.1939: Kannaksen vastahyökkäys tyrehtyy alkuunsa

Suomen II Armeijakunta aloittaa vastahyökkäyksen Kannaksella. Suomen armeijan suurin hyökkäysoperaatio epäonnistuu kuitenkin pahoin ja keskeytetään jo iltapäivällä.

Lumipukuiset sotilaat hiihtävät järven jäällä talvisodassa.
Kuva: SA-kuva

Suomalaiset hyökkäykseen osallistuu kaikkiaan viiden divisioonan joukkoja, tarkoituksena on saarrostaa ja tuhota puna-armeija Summan mutkan alueella.

Hyökkäyksen epäonnistumisen taustalla on kehno tiedustelu ja valmistelu. Venäläisjoukkojen vahvuudesta ja sijoituksesta ei ollut tarkkoja tietoja. Tiukan aikataulun ja riittämättömien viestiyhteyksien takia osa joukoista pääsi liikkeelle pahasti myöhässä. Viestiyhteyksien puutteiden vuoksi joukot jäivät myös ilman tarvittavaa tykistötukea.

Kenraaliluutnantti Harald Öhquist tekee kello 14.30 päätöksen hyökkäyksen keskeyttämisestä. Epäonnisen vastahyökkäyksen suomalaistappiot ovat 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta. Sekava hyökkäysyritys saa sotilaiden suussa lempinimen hölmön tölväys.

Venäläisvahvistukset saapuvat Raatteen tielle

Kollaanjoella suomalaisjoukot suorittavat vastaiskun, joka keskeytetään illan kuluessa. Tolvajärven suunnalla Osasto Pennasen pataljoonat ottavat haltuunsa Aittojoen tasan. Tolvajärven-Ägläjärven kaksoistaistelu päättyy.

Neuvostojoukkojen 44. divisioonan kärki saa kosketuksen suomalaisiin Raatteen tiellä.

Perkjärven suunnasta pitkälle ampuva kaukotykki, ns "aavetykki" tulittaa Viipuria aiheuttaen hämmennystä ja tuhoa vaurioittaen lukuisia rakennuksia.

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen siirtyvät Kihdin selälle suojaamaan elintärkeitä laivakuljetuksia Virosta käsin uhkaavien neuvostokoneiden vuoksi.

Työttömyystilaston mukaan Suomessa on reippaasti alle tuhat työtöntä.

Suosittelemme sinulle