Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Uivelon salat paljastuvat rengastamalla

Pohjoiseen on kuljetettu yli tuhat uivelonpönttöä Hauholta. Korea uivelokoiras saattaa jallittaa telkkänaaraankin mukaansa.

Uivelon munien joukossa telkän munia sekä pieni helmipöllön muna
Kuva: Yle Häme / Maarit Piri-Lahti
Maarit Piri-Lahti

Hämäläisiä uivelonpönttöjä on kuskattu pohjoiseen jo neljän vuoden ajan, niitä löytyy jo yli tuhat kappaletta Kuusamon ja Inarin välillä.

Projektin isää, lintuharrastaja Pekka Pouttua alkoi uivelo kiinnostaa, koska erämaissa viihtyvää pikkukaloja ja pohjahyönteisiä syövää sorsalintua on tutkittu erittäin vähän. Suomessa pesii arviolta 1500 uiveloa ja Suomea pidetään Euroopan parhaana uivelomaana sopivien mutelikkojen, suoallikoiden ja pohjoisen järvien vuoksi.

- Kiinnostaa saada selville uivelon liikkuminen ja levinneisyys. Kuinka paljon ne siirtyvät esimerkiksi Itä-Lapista länteen. Ja nyt alkaa olla jo tuloksiakin, Pouttu kertoo.

Ensimmäinen poikanen on rengastettu ainoastaan kilometrin päästä syntymäpaikasta. Yksi poikue hajaantui Norjaan ja Enontekiöön. Ja ensimmäinen naaras on tavattu Ranskan sisämaasta. Tähän mennessä lintumiehet ovat rengastaneet 700 uiveloa.

Poikasille vaharenkaat

Lintuharrastajat rengastavat poikasia ja uivelonaaraita suoraan pesimäpöntöstä. Kun haudonta on puolivälissä, ei tapahdu hylkäämistä. Poikasten kuoriuduttua niiden rengastamiseen on aikaa vain yksi vuorokausi.

- Kyllä se aika haipakkaa ja ajamista on, kun rengastus täytyy ajoittaa vuorokauden sisään. Tähän saakka olemme onnistuneet eikä poikasia juuri ole jäänyt rengastamatta, Pouttu kertoo.

Uivelonpoikasille laitetaan vaharengas, josta vahaa pursuaa kasvun mukana pois. Muninnan alku täytyykin tietää tarkasti.

- Kellutamme munia, millä voi arvioida kuoriutumisajan. Mutta pönttöjä on niin paljon, että se on aikamoista kiirettä.

Kolmessa viikossa ajokilometrejä uiveloiden perässä saattaa kertyä yli 10 000  kilometriä. Uusi kartta- ja ilmakuvatekniikka on helpottanut lintumiesten työsarkaa.

Uivelon ja telkän munat sekaisin

Uivelon hämäläisissä tekopöntössä on 18-19 cm sisämitta. Ne on asetettu puuhun parin metrin korkeuteen. Jotta telkkä ei ahtaudu pönttöön, uivelolle riittää 80 mm reikä.

- Kyllä niitä sekapesueita kuitenkin näkee. Jompikumpi hautoo, telkkä tai uivelo. Olen nähnyt niiden menestyvän, joten poikueissa on ollut molempia lajeja. Ennätys on 16 uivelon poikasta yhdessä pöntössä.

Telkkien ja uiveloiden risteytymiä tunnetaan. Pekka Pouttu pääsikin hiljattain näkemään, miten Hauholla koiras jallitti telkkänaarasta.

- Onhan se uivelouros töyhtöineen niin komea, ettei ihme että telkkäkin ihastuu. Uivelo taisteli telkkäkoiraiden kanssa, ja ilmeisesti pariutuivat, koskapa naaras seurasi sitä kuin hai laivaa, Pouttu velmuilee.

Etelänmiehen liikkuessa pohjoisessa on käynyt myös ilmi, miten runsasmunainen uivelo oli entisaikaan suuri munittajien suosikki. Munissa oli nimittäin pohjoisen asukkaille keväisin tärkeitä valkuaisaineita.

Suosittelemme