Suomesta vietiin vuonna 2010 sotatarvikkeita 58,77 miljoonan euron arvosta. Summa kutistui edellisvuodesta 32 prosenttia, selviää rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin eilen julkaistusta, vuotta 2010 käsittelevästä raportista.
- Teollisuus ei saa joka vuosi isoja kauppoja, ja yksittäinen kauppa voi olla merkittävän suuri. Lisäksi useat länsimaat joutuivat leikkaamaan varustelumenoistaan finanssikriisin vuoksi, selittää SaferGlobe Finlandin tutkija Jarmo Pykälä viennin tyrehtymistä.
Pidemmän aikavälin tarkastelussa notkahdus onkin merkityksetön. Suomen asevienti on kasvanut selvästi koko 2000-luvun ajan.
- Se tulee nousemaan entistä suuremmaksi, sillä tiedetään jo, että viime vuonna Patria solmi yli 100 miljoonan euron kaupan Saudi-Arabiaan, Pykälä sanoo.
Suomi myy aseita konfliktimaille
Vuonna 2010 Suomi vei aseita yhteensä 99 maahan. Niistä 55, muun muassa Suomen viidenneksi suurin asevientimaa Saudi-Arabia, on SaferGlobe Finlandin harmaalla listalla. Järjestön mukaan aseiden ja sotatarvikkeiden vieminen harmaan listan maihin voi rikkoa EU:n asevientikriteereitä ja olla ristiriidassa Suomen virallisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Riskinä on, että aseita käytetään esimerkiksi ihmisoikeuksien polkemiseen.
- Vuonna 2010 Bahrainiin vietiin yli 200 tarkuuskivääriä. Nyt tiedetään, mitä sen jälkeen tapahtui, Pykälä viittaa maan väkivaltaisin levottomuuksiin.
Aiemmin Suomi on tehnyt mittavia asekauppoja esimerkiksi Egyptin kanssa.
Sotatarvikkeiden vientiluvista vastaava Puolustusministeriö sanoo nojaavansa lupia myöntäessään EU:n asevientikriteereihin.
- Ehdottomia esteitä viennille ovat asevientikiellot ja talouspakotteet. Tämä harmaa listahan ei ole mikään virallinen lista, vaan yksi näkökulma aiheeseen, sanoo erityisasiantuntija Susanna Poutiainen Puolustusministeriöstä.
- Se antaa toki jonkinlaista informaatiota, mutta mieluummin puhumme tapauskohtaisesta harkinnasta kunkin maan ja kunkin tapauksen kohdalla. Olemme sitoutuneet Euroopan unionin yhteisiin kriteereihin, joiden kautta lupaharkinta tapahtuu, Poutiainen jatkaa.
Jarmo Pykälän mukaan Suomen asekauppa harmaalla listalla olevien maiden kanssa tarkoittaa, ettei Suomi noudata näitä Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä aseiden viemisestä EU:n ulkopuolisiin maihin.
- Näkisin, että tässä tapauksessa on asetettu talouspoliittiset edut tai muut valtion intressit suuremmaksi kuin vakauden ja turvallisuuden suojeleminen, hän sanoo.
Pykälän mielestä esimerkiksi Suomen kasvava asevienti Lähi-itään on erittäin huolestuttavaa.
"Banaanien kauppa säädellympää"
SaferGlobe Finland huomauttaa raportissaan myös siitä, että Suomen aseviennin läpinäkyvyydessä on edelleen puutteita.
- Joissakin Euroopan maissa on tehty niin, että kuka tahansa voi katsoa internetistä, mitä asevientilupia viimeisen kolmen kuukauden aikana on myönnetty. Jos me saamme tietää luvista noin puolitoista vuotta myöhemmin, se ei ole kauhean hyvä periaate, Pykälä kritisoi.
Puolustusministeriön Poutiaisen mukaan esimerkiksi kauppojen tekijöistä ei voida kertoa, koska ne ovat osittain liikesalaisuuksia.
- Meillä on avoin kulttuuri vientilupapolitiikassa. Kaikki myönnetyt luvat ja kielteiset päätökset ovat saatavissa kirjaamostamme, hän sanoo.
Neuvottelut kansainvälisen asekauppasopimuksesta ATT:stä jatkuvat edelleen. Aikaraja sillle on heinäkuussa 2012, jolloin New Yorkissa järjestetään YK:n konferenssi asekauppasopimuksesta.
- Kansainvälinen sopimus sääntöineen parantaisi tilannetta niin, ettei meille jäisi enää maita, joita voi käyttää aseiden läpikulkumaana tai muuna mustana aukkona. Asekauppa on tällä hetkellä vähemmän säädeltyä kuin banaaninen kauppa, Pykälä sanoo.