Viime aikoina julkisuuteen nousseet Helsingin Kallio-liike ja Töölö-liike ovat koonneet rivinsä Facebook-yhteisöissä tarkoituksenaan tehdä kaupunginosistaan viihtyisämpiä. Kaupunginosaliikkeet ovat hyviä esimerkkejä tekemisen demokratiaksi kutsutusta ilmiöstä.
- Luulen, että huomaamme kaikki kohta, että on muitakin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen toimintaan kuin äänestäminen tai yrityksen perustaminen. On syntymässä neljäs sektori, jossa ihmisten roolit rikkoutuvat, mutta silti tehdään yhteistä hyvää, tutkija-toimittaja Riku Siivonen väittää.
Se ei ole mikään uusi ilmiö, aina on ollut talkoita ja yhdessä tekemistä, nykyään tempausten järjestäminen vain on sosiaalisen median ansiosta ennennäkemättömän helppoa. Verkkopalvelut kuitenkin ovat lähinnä vain viestinnän ja järjestäytymisen väline, kuten puhelinkin. Ne eivät itsessään kutsu ja innosta ihmisiä talkoisiin tai kannanottoihin, mutta ne tarjoavat tavan tavoittaa ihmisiä.
Vaasan historiaa kootaan talkoilla
Vaasalainen Tapio Parkkari on pyörittänyt omaa Vaasalaisia.info -nimistä sivustoaan jo seitsemän vuotta. Sinä aikana sivun foorumille on kirjoittanut lähes 1700 jäsentä. Foorumin päätarkoitus on tarjota kaupunkilaisille keskustelupaikka. Joskus väkeä myös innostetaan talkoohommiin.
Voi olla, että kunnanvaltuutetut pelkäävät tulla avoimesti foorumille.
Tapio Parkkari
- Käynnistimme pari viikkoa sitten hankkeen, jonka tarkoituksena on kerätä vanhaa videomateriaalia Vaasasta ja muuntaa se digitaaliseen muotoon. Olemme myös keränneet ihmisiltä satoja vanhaa Vaasaa esittäviä kuvia, joista on sitten keskusteltu foorumilla, Parkkari esittelee.
Parkkari uskoo, että paikallisdemokratian tulevaisuus on verkkoyhteisöissä. Vaasalaisten paikallisfoorumilla on yritetty myös luoda ajankohtaiskeskustelua päättäjien ja kaupunkilaisten välille. Se ei kuitenkaan ole helppo urakka.
- Voi olla, että kunnanvaltuutetut pelkäävät tulla avoimesti foorumille. Osa ehkä pelkää ettei osaa vastata kuntalaisten kiukkuisiin kysymyksiin. Foorumilla voi myös olla kirjoittajia jotka karkottavat vakavammat keskustelijat, Parkkari arvioi.
Apua osallistumiseen
Tapio Parkkarin mukaan Vaasalaisia.infon aktiivikäyttäjät ja yhteisprojekteihin osallistujat kuitenkin ovat suurimmaksi osaksi yli keski-ikäisiä. Verkkoyhteisöissä kihisevää tekemisen demokratiaa pidetään turhan helposti "nettinatiivien" sukupolven ja hyväosaisten yksinoikeutena. Riku Siivosen mukaan on totta, että uudet yhteisöt ovat syntyneet ihmisten koulutustason noustessa, ketään ei kuitenkaan saa sulkea niistä pois.
- Ne, joilla ei suoraan ole tietotaitoa, täytyy auttaa mukaan toimintaan. Ihmiset eivät kuitenkaan ole avuttomia, pienikin sysäys yhdessä tekemisen suuntaan auttaa. Julkinen valta voisi luoda tapoja, joilla ihmisiä haetaan kotoa vaikka verkkopalveluihin, Riku Siivonen sanoo.
Päättämisen työkaluksi?
Uusien viestivälineiden avulla järjestäytyneet kansalaiset ovat parantaneet kotipaikkojensa viihtyisyyttä ja pystyttäneet ideariihiä. Miksi verkkoyhteisöjä ei voisi ottaa vakavasti myös viranomaistyön neuvonantajina? Tuleva kuntauudistus ainakin luo tarpeen paikallisdemokratiaa vahvistaville keskustelukanaville.
Toivoisin hallinnolta vähän kokeilunhalua, kansalaisten voimaa kannattaa hyödyntää.
Riku Siivonen
- Nykyinen edustuksellinen järjestelmä on luotu niin pitkän ajan kuluessa, että uusien ajatusten sisäistäminen on varmasti hidasta. Toivoisin hallinnolta vähän kokeilunhalua, kansalaisten voimaa kannattaa hyödyntää, Siivonen vetoaa.
Hän korostaa, että tekemisen demokratiassa ei ole kyse pelkästaä kaupunginosan elävöittämisestä. Sillä voidaan tarttua myös "suurempiin" asioihin, esimerkiksi Avoin ministeriö -verkkopalvelu yrittää saada lakialoitteita kokoon kansalaisten voimin.