Sampo Pankki, entinen valtion Postipankki, on oma lukunsa suomalaista taloushistoriaa.
Suomen valtio perusti vuonna 1887 Postisäästöpankin, ja kansalaiset tallustivat tallettamaan markkojaan postikonttoreihin.
Varoja sijoitettiin ensin valtion obligaatioihin, ja vasta toisen maailmansodan jälkeen rahaa alettiin lainata yrityksille ja asuntorakentamiseen. Tämä selviää Sampo Pankin historiikista.
Vuonna 1970 Postisäästöpankki muuttui Postipankiksi, joka vuonna 1988 alkoi toimia yksityisten liikepankkien lailla täyden palvelun pankkina, vaikka olikin valtion osakeyhtiö.
Ensin luotiin Leonia, sitten Sampo Pankki
Postipankin uskollisten asiakkaiden ja heidän jälkeläistensä, kultapossukerholaisten, elämä mullistui laman jälkeen vuonna 1997, kun Postipankki ja Suomen Vientiluotto yhdistyivät ja konsernin nimeksi sorvattiin Leonia.
Parin vuoden päästä taloushistoria käännähti jälleen: Suomen valtio ja vakuutusyhtiö Sammon omistajat päättivät yhdistää Sammon ja Leonian mahtavaksi finanssikonserniksi uuden vuosituhannen kunniaksi. Posti jäi tyystin pois kyydistä, ja Leonia Pankin nimi muuttui vuoden päästä Sampo Pankiksi.
Danske Bank kiinnostui Sampo Pankista
Jotakuinkin 125 vuotta myöhemmin suomalainen asioi isovanhempiensa Postisäästöpankin sijasta fiinissä Danske Bankissa.
Kansainvälistyminen juontaa juurensa marraskuuhun 2006, jolloin tanskalainen Danske Bank kertoi ostavansa kaikki Sampo Pankki -konserniin kuuluvat yhtiöt, myös Sampoon vuosituhannen alussa liittyneen sijoituspankki Mandatumin.
Kauppa teki Danske Bankista yhden Pohjois-Euroopan suurimmista pankkiryhmistä.
Sampo Pankki on keväällä 2012 Suomen kolmanneksi suurin pankki, jonka markkinaosuus lainoista on 11,7 prosenttia ja talletuksista 11,4 prosenttia. Ensi vuonna pankin nimi on Danske Bank.
Kultapossukerho puolestaan on viisikymppinen ja yhä voimissaan, kerrotaan pankin viestinnästä.