Jatkuvasti kiihtyvä väestönkasvu ja ylikulutus uhkaavat maapallon tulevaisuutta, Maailman luonnonsäätiön WWF:n tuore Living Planet 2012 -raportti kertoo. Länsimaiden kulutus näkyy yhä voimakkaammin kehittyvien maiden ekosysteemeissä.
Luonnonvarojen kysynnästä on tullut kestämätöntä - ja kysyntä aiheuttaa valtavan paineen maapallon biodiversiteetille, WWF totesi tiistaina julkaistussa raportissaan.
WWF:n raportissa selvitettiin luonnon monimuotoisuuden lisäksi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen suuruutta ja vaikutuksia. Ekologinen jalanjälki kertoo, miten paljon biologisesti tuottavaa pinta-alaa tarvitaan kulutuksemme kattamiseen ja hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.
Ihmiskunta kuluttaa yhä 1,5-kertaisesti sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. Ylläpitääksemme suomalaisen kulutuksen kautta maapallon maapalloja tulisi olla kolme.
WWF:n Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan suurimmat ekologiset jalanjäljet ovat Qatarilla, Kuwaitilla, Yhdystyneillä Arabiemiraateilla, Tanskalla ja Yhdysvalloilla.
- Suomi on nyt jalanjäljeltään 11. suurin, kun kaksi vuotta sitten olimme sijalla 12.
Kehittyneiden maiden ekologinen jalanjälki jopa viisi kertaa kehittyviä maita suurempi
Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Sen mukaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt 30 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2008. Pahiten kärsineillä alueilla monimuotoisuus väheni jopa 60 prosenttia.
Living Planet -raportin indeksi perustuu 2 688 erilaiseen nisäkäs-, lintu-, matelija-, sammakkoeläin- ja kalalajiin ja yli 9 000 populaation lukumäärille.
Living Planet -raportin mukaan korkean tulotason maiden ekologinen jalanjälki oli keskimäärin viisi kertaa matalan tulotason maita suurempi. Trooppisissa maissa tuotetaan suuri osa myös länsimaalaisten käyttämistä hyödykkeistä tai niiden raaka-aineista.
Suomalaistenkin kalankulutus on muuttunut - syömästämme kalasta 70 prosenttia tulee ulkomailta.
WWF:n Suomen suojelujohtajan Jari Luukkonen
Ekologinen jalanjälki on tuplaantunut maapallolla vuodesta 1966. Eniten luonnon monimuotoisuus on kärsinyt trooppisilla merialueilla muun muassa kalastuksen valtavan lisääntymisen vuoksi. Tämä on johtanut liikakalastukseen useilla vesialueilla.
WWF:n Suomen suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan EU-maiden kalastus on siirtynyt kauas unionin vesialueiden ulkopuolelle, erityisesti Länsi- ja Itä-Afrikan trooppisille vesialueille.
- Suomalaistenkin kalankulutus on muuttunut - syömästämme kalasta 70 prosenttia tulee ulkomailta, Luukkonen huomauttaa.