Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Suomessa asuvat kreikkalaiset sijaavat sohvaa sukulaisilleen

Talouskurimusta pakenevia valmistaudutaan auttamaan, mutta oma muutto entiseen kotimaahan ei ole mielessä.

Dimitrios Rantzos
Dimitrios Rantzos Kuva: Yle
Santtu Natri,
Karoliina Kantola
Avaa Yle-sovelluksessa

Kreikan taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi tuntuu myös Suomen kreikkalaisten kodeissa. Espoossa asuva Dimitrios Rantzos pitää päivittäin yhteyttä Kreikassa asuviin sukulaisiinsa.

- Läheisteni toimeentulo ei ole niin huono kuin voisi olla. Siskoni meni vuosi sitten naimisiin yksityisen fysioterapeutin kanssa. Tulot ovat vähentyneet, mutta asiakkaita on. Tiedän opettajapariskunnan, joiden palkka riittää juuri ja juuri elämiseen, Rantzos kertoo.

Helsinkiläinen Irene Kostas seuraa myös tiivisti läheistensä kuulumisia netin välityksellä ja puhelimitse. Hän vieraili hiljattain entisellä kotiseudullaan totesi siellä, kuinka monet tutut olivat poissa.

- Suomeenkin on tullut jo monia perheitä. Omat sukulaiseni eivät ole vielä muuttaneet pois. Olemme kuitenkin sanoneet heille, että voimme isännöidä heitä ja auttaa löytämään työtä edes muutamiksi kuukausiksi.  Suomen minimipalkat ovat hyvin korkeita verrattuna sikäläiseen palkkatasoon.

Menolippuja muualle

Tavallisilla ihmisillä on Kreikassa hätä. Suomen kreikkalaiset tietävät, että tilanne on erityisen huono Kreikan mantereella, jossa turismi ei tuo rahaa yhtä paljon kuin lomasaarilla.

Dimitrios Rantzos päivittelee, kuinka ruokaa etsitään pahimmillaan roskalaatikoista.

Irene Kostas kertoo, että monessa kylässä perinteinen vaihdantatalous pitää suoranaisen nälkiintymisen loitolla.

- Jos naapurilla on kanoja, sieltä saa kananmunia. Vuohista saa maitotuotteita. Niitä vaihdetaan esimerkiksi hunajaan ja öljyyn.

Irene Kostas
Irene Kostas Kuva: Yle

Kostasin mielestä kreikkalaisten positiivinen elämänasenne on kokenut viime aikoina kovan kolauksen.

- Tavallaan epätoivo on vallannut jo monet, ja kaikki, joilla vaan on mahdollisuus, ovat lähteneet. Minusta tuntuu, että ulkomailla tullaan olemaan vähän pidempi ajanjakso, ainakin kymmenisen vuotta, Kostas arvioi.

Lapsuutensa Kreikassa asunut ja siellä myöhemmin opiskellut Kostas ehti toivoa muuttavansa joskus takaisin Kreikkaan. Nyt hän ei pidä ajatusta mitenkään mahdollisena seuraaviin vuosiin. Myös Rantzos pitää jalkansa entistä tukevammin kiinni Suomessa.

- Vaikka minulle maksettaisiin lähdöstä takaisin Kreikkaan, en missään tapauksessa miettisi sitä.

Vaikka minulle maksettaisiin lähdöstä takaisin Kreikkaan, en missään tapauksessa miettisi sitä.

Dimitrios Rantzos

Viikunapuun ja koivunkuoren välissä

Kulttuurierot Kreikan ja Suomen välillä tulevat esille monin eri tavoin. Dimitrios Rantzos yrittää auttaa parhaansa mukaan tuttaviaan, jotka ovat tulleet Suomeen joitakin vuosia sitten tai pohtivat muuttoa maahan.

- Yritän kertoa kovasti, että täällä Suomessa on suunniteltava ja organisoitava elämäänsä, jotta pääsee eteenpäin, Rantzos selittää.

Irene Kostas on saanut verenperimänsä vuoksi osansa monenlaisista sutkauksista.

- Kuulen säännöllisesti vitsejä kreikkalaisesta rahankäytöstä. Tähän asti se on naurattanut. Mutta nyt, kun maa on katastrofin partaalla, en halua kuulla enää yhtään vitsiä!

Hänen mielestään pohjoismaalaisten tietämys Kreikasta tulisi olla syvällisempää.

- Kreikkalainen kansa ei ole oikeasti niin leväperäistä – päinvastoin. Kreikkalaiset ovat erittäin ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä.

Suosittelemme