Satojen miljoonien terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeita on pyöritetty lähes vailla valvontaa, jyrisee eduskunnan tarkastusvaliokunta. Valiokunnan mietintö moittii tietojärjestelmähankkeiden vaarantaneen osin myös potilasturvallisuutta ja toimineen markkinahäirikkönä. Lukuisissa tapauksissa harkitaan rahojen takaisinperintää.
Terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseen julkisessa terveydenhuollossa pantiin vuonna 2010 noin 300 miljoonaa euroa – 2,7 % julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten tietohallintohankkeiden kehittämiseen on käytetty vuosina 2000–2009 noin 180 miljoonaa euroa.
Moitittuja sähköisiä terveyspalveluja ovat mm. sähköinen resepti eli e-resepi-hanke. Se on edennyt takkuillen, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö onkin antanut tarkastusvaliokunnan mukaan hankkeesta myönteisen kuvan. Kansallinen Terveysarkisto -hanke nielee taas kaikkiaan noin 400–500 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkasti useita muita sosiaali- ja terveysalan it-hankkeita.
Potilasturvallisuus ontuu
Osa it-hankkeista oli jäänyt kesken tai niille ei ollut oikeasti käyttöä.
Tarkastuksen yhtenä päätuloksena todettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon it-hankkeisiin myönnetyillä avustuksilla oli osin saatu aikaan vain paikallisia tuloksia. Useita ongelmia havaittiin erityisesti hankintalain noudattamisessa, osa tietojärjestelmähankkeista oli jäänyt kesken tai niille ei ollut oikeasti käyttöä.
Lautakunta edellyttää, että potilasturvallisuus on varmistettava estämällä järjestelmien läheltä piti -tilanteet ja inhimilliset virheet. Valiokunta jyrisee myös hukka-ajasta, joka hoitohenkilökunnalla tuhrautuu monimutkaisissa järjestelmissä. Tietojärjestelmien puutteita ja jopa lainvastaisuuksia on jo aiemmin tutkinut valtiontalouden tarkastusvirasto.
Ei kilpailutusta – valvonta horjuu
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamissa kansallisen terveyshankkeen it-avustuksissa ongelmia oli runsaasti paikallisesti: ohjelmistojen hankintakustannusten kirjaamisessa mm. tilastokikkailtiin. Hankinnat laskettiin valtionavustusselvityksissä investointikustannuksiksi siksi, että niille asetetut rajat investointien yhteismäärästä ylittyivät.
Tarkastuksessa kävi ilmi myös, että hankkeiden toteuttajat olivat tehneet runsaasti perusteettomia suorahankintoja tai valtionavustuksia oli ohjattu hankkeissa mukana olleiden yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa nyt näistä 25 hanketta ja on tehnyt takaisinperintäselvityspyynnön sosiaali- ja terveysministeriölle.
Ohjelmistojen hankintakustannusten kirjaamisessa mm. tilastokikkailtiin.
Tarkastusvaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysministeriön valvonta on pettänyt. Ministeriöltä on puuttunut selkeä ohjeistus hankkeiden toteuttamiseen eivätkä ministeriön ja silloisten lääninhallitusten roolit ole olleet selkeitä ohjauksessa ja valvonnassa.
Ja raju kritiikki jatkuu: it-osaamisen puute näkyy myös hankintojen toteutuksessa. Suorahankintojen määrä oli poikkeuksellisen suuri. Perusteettomia suorahankintoja oli tehty myös sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Johtavat yritykset saaneet perusteetonta valtiontukea
Tarkastusvaliokunta arvostelee mietinnössään myös markkinahäiriöiden lietsomisesta. Tarkastusvirasto pitää ilmeisenä, että sosiaali- ja terveysministeriö on ohjannut kuntien ja sairaanhoitopiirien valtionavustuksia merkittävässä markkina-asemassa olevien yritysten tuotekehityksen tukemiseen.
STM on ohjannut valtionavustuksia merkittävässä markkina-asemassa olevien yritysten tuotekehityksen tukemiseen.
Tällaiset valtiontuet ovat EU-sopimusten mukaan kiellettyjä, ellei niitä ole hyväksytty EU:n komissiossa etukäteen. Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt selvittämään myönnettyjen valtiontukien lainmukaisuutta ja takaisinperintää.
Tekes saa sapiskaa huonosta valtion omaisuudenhoidosta, kun valtio rahoittaa yritysten tuotekehitystä. Ostajina ovat julkisella rahoituksella toimivat kunnat ja sairaanhoitopiirit. Siis: julkinen sektori rahoittaa yrityksen liiketoimintaa kehitystuella ja sen jälkeen samaa julkisin varoin tuotettua tuotetta ostamalla.
Tarkastusvaliokunnan raskas arvostelu tulee eduskunnan suuren salin käsittelyyn keskiviikkona.