Häkämiehen mukaan GrowHowsta saatiin kaupantekohetkellä 30 prosenttia yhtiön pörssikurssia korkeampi hinta. Sokli puolestaan tulee Häkämiehen mielestä joka tapauksessa hyödyttämään Suomea.
- Silloin ja nytkin hyvin merkittävä tekijä tässä kaupassa oli se, että Soklin kaivos otti askeleen eteenpäin. Soklin kaivos on toteutuessaan lähes miljardiluokan investointi ja synnyttää Itä-Lappiin satoja uusia työpaikkoja eli tämä otti Yaran omistuksessa selkeästi askeleen eteenpäin, Häkämies sanoi YLE Uutisille.
Valtio sai GrowHowsta aikoinaan 200 miljoonaa euroa, mutta nyt esitettyjen arvioiden mukaan yhtiö oli miljardin arvoinen.
- Minä en tiedä, mihin nämä näkemykset perustuvat. Jos Yara ei hyödynnä Savukoskella Soklin kaivoksen osalta valtausoikeutta, niin se palautuu valtiolle. Soklin osalta valtio voittaa molemmissa tapauksissa. Jos Yara investoi, tulee iso investointi ja syntyy satoja työpaikkoja. Jos Yara ei investoi ja lupa menee umpeen, niin kaivosvaltaus palautuu valtiolle.
Myynnistä ei pyydetty lausuntoa
Itä-Lapin Soklissa lepää maankuoressa satoja miljoonia tonneja maailman puhtainta fosfaatin raaka-ainetta. Tämä Suomen ehkä lupaavin kaivosesiintymäkin siirtyi viime vuonna norjalaisomistukseen, kun valtio myi osuutensa Kemira GrowHow'sta runsaalla 200 miljoonalla eurolla.
Kantelun VTV:lle tehnyt agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta sanoo, että ruuan tuotantoon liittyvää strategista luonnonvaraa ei olisi pitänyt myydä kansalaisilta kysymättä ja eduskuntaa kuulematta. Näin siksi, että muutamassa vuosikymmenessä ruuan kulutus ja kysyntä kasvaa jo väestönkasvunkin seurauksena.
Maa- ja metsätalousministeriöltä ei YLE Uutisten tietojen mukaan pyydetty lausuntoja lainkaan. Apua olisi tarjonnut myös entisen kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n asiantuntijaelin, kaivoslautakunta.