Kirjailija F. E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1939. Kemian Nobel myönnettiin A. I. Virtaselle vuonna 1945 ja lääketieteen Nobel Ragnar Granitille (siirryt toiseen palveluun) vuonna 1967.
Suomessa Granit on jäänyt unohduksiin, vaikka hän piti itseään puoliksi suomalaisena. Granit syntyi Suomessa ja teki keskeiset tutkimuksensakin täällä, muistuttaa pääsihteeri, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnasta. Nobelin palkinnon hän kuitenkin otti vastaan ruotsalaisena.
Suomalaisia on ollut mukana myös useissa järjestöissä, joille on myönnetty Nobelin palkintoja. Viime vuonna rauhanpalkinnon sai Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC, jossa on mukana suomalaisia.
Vuonna 2005 rauhanpalkinto meni Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle, jonka johtajistossa työskentelee muun muassa suomalainen Olli Heinonen.
Vuonna 1985 rauhanpalkinnon sai Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestö ja vuonna 1988 YK:n rauhanturvajoukot.
Vuonna 1997 rauhanpalkinnon sai kansainvälinen ICBL-kampanja maamiinojen kieltämiseksi. Palkintoa oli vastaanottamassa myös Suomen maakoordinaattori Laura Lodenius, joka työskentelee Rauhanliiton toiminnanjohtajana.
Järjestöille myönnetyistä Nobeleista suomalaisittain tärkeimpänä Nuorteva pitää YK:n rauhanturvaajien saamaa tunnustusta, sillä Suomella on ollut joukoissa pitkä ja keskeinen rooli.