Ennen Viidan roolia muun muassa elokuvissa Miehen työ, Tummien perhosten koti ja Raja 1918 vakuuttanut Korpela sanoo ottaneensa runoilijan esittämisen vastaan hienona haasteena.
- En tiennyt Viidan persoonasta mitään ennen kuin aloin tutustua siihen. Moreeni-romaani oli luettu ja Betonimyllärin luin jonkun kerran uudestaankin. Huomasin, että noin puolet jälkimmäisestä kirjasta oli jollain lailla tuttua. Viidan runot ovat varmaan porautuneet kansakunnan muistiin.
Viidan puhetapa ja hänen liikkeensä olivat sellaisia, joita Korpela ei näyttelijänä voinut sivuuttaa. Vuonna 1965 tapaturmaisesti kuolleesta kirjailijasta jääneet ääni- ja kuvanauhat olivat valaiseva kokemus.
- Niistä oli otettava jotain mukaan. Viitaa määritti hänen puheensa ehdottomuus ja voima. Monet sanoivat, että hän oli todella kovaääninen. Myös kävelyn määrätietoisuus ja askeleen pituus olivat sellaisia, että sieltä oli otettava.
Näyttelijä kuitenkin epäilee, että Lauri Viita ei olisi tyytyväinen siihen, miten hänet kuvataan Putoavia enkeleitä -elokuvassa.Hän muistuttaa, että ehdottomana tunnettu runoilija oli sitä mieltä, että kukaan muu ei pystynyt esittämään edes hänen runojaan.
- Vanhoista anekdooteista muutama kertoo, että Viita on hyökännyt lavalle kuristamaan kun joku toinen on yrittänyt lausua hänen runojaan, Korpela muistelee.