Hyppää sisältöön

Klip, klop, klip, klop keppihevonen on pop

Puukeppi, hevosenpää ja kaula. Siinä yksinkertaisuudessaan perinteisen lastenlelun resepti. Keppihevonen on laukannut takaisin lasten sydämiin. Keppareiden parissa puuhastelevat tänä päivänä myös yläaste –ja lukioikäiset.

Keppihevosten kanssa kuvassa seisovat Riikka Sajaniemi, Jemina Väisänen, Helmi Makkonen ja Jenna Väisänen.
Riikka Sajaniemi, Jemina Väisänen, Helmi Makkonen ja Jenna Väisänen vannovat keppihevosten nimeen. Kuva: YLE / Anna Kumpulainen

Pieneltä parkkipaikalta Suonenjoen keskustan tuntumasta kuuluu iloisia huutoja, vinkeitä äännähdyksiä ja hiekan kahinaa.

-Koita Riikka ylittää se. Pää alas, kun tulet siihen kohalle, opastaa pian 11-vuotias Jemina Väisänen esteradalla keppihevosella ratsastavia kavereitaan.

Jeminan lisäksi keppipollensa esiin ovat kaivaneet tokaluokkalainen Jenna Väisänen sekä nelosluokkalaiset Riikka Sajaniemi ja Helmi Makkonen. Tytöt allekirjoittavat yhdestä suusta, että keppihevostelu on myös isompien tyttöjen hommaa.

-Esimerkiksi youtubessa internetissä on videoita, joissa jopa yläasteikäiset ja lukiolaiset harrastavat vielä keppareita. Siellä on ihan 16-vuotiaitakin, Jemina Väisäinen kertoo.

Tyttöjen mukaan kepparivillitys ei ole levinnyt poikien keskuuteen. He arvioivat, että ehkä pojilla ei ole fiilistä. Pienemmät pojat saattavat keppihevosista vielä innostua, mutta isommat pojat touhuavat enemmän muita juttuja.

-Meidän luokan pojat pitävät keppareita ihan nynnyinä. Mutta ei ne oo nynnyjä, Jemina Väisäinen korostaa.

Kepparit liikuttaa

Suonenjokiset tytöt ovat harrastaneet keppihevosia viime syksystä lähtien. He kuvailevat harrastusta hauskaksi siksi, koska kepparit korvaavat oikean hevosen. Niiden kanssa voi mennä samalla tavalla. Hevoshulluille nelikko suosittelee harrastusta innolla.

-Silloin, kun ei pääse ratsastamaan tai jos ei osaa, tai ei uskalla, voi harjoitella harjaamista ja kaikkee. Kepparit on hyvää liikuntaa. Tämä on hyvä harrastus.

Ihan joka paikkaan keppihevosilla ei kuitenkaan kirmailla. Usein se jää esimerkiksi koulun porttien ulkopuolelle, mutta heti päivän päätyttyä leikkikalut valjastetaan liikkeelle.

-Melkein kaikkialle menemme keppareilla. Kaupungillakin on joskus oltu, Jemina muistelee.

Silvermoon, Pink Princess, Lumiprinssi...

Kunkin kepparin omistajalla on itse kunnia nimetä keppihevosensa mielensä mukaan. Jennan, Jeminan, Riikan ja Helmin Korven Kepparitallissa on tällä hetkellä 12 hevosta ja yksi aasi. Tallissa asustavat muun muassa Lilli, Silvermoon, Pink Princess, Meri ja Tuuli.

-Harjaamme ja hoidamme hevosia. Me putsataan kaviot, harjaamme hevoset ja ruokitaan ne säännöllisesti, tytöt listaavat kukin vuorollaan tallitöitä.

Tulevana kesänä tulossa on myös kepparileiri, jonka ohjelmaan sisältyy estekisat. Ohjaajina toimivat Korven Kepparitallin tallitytöt.

-Itse emme ole vielä kilpailleet.

Keppihevosharrastus on siirtynyt myös internetiin. Lukuisat keppariyhteisöt kokoavat kuvia, tapahtumia ja kilpailuja samoille sivustoille. Näin ne yhdistävät harrastajat ympäri maata.

Keppihevoset pitävät ompelijan kiireisenä

Kiitos Jeminan ja Jennan, keppihevoset pitävät kiireisenä myös suonenjokisen ompelijan Maija Väisäisen, tyttöjen äidin.

-Kyllä on kiirettä pitänyt. Keppihevosilla tuntuu olevan kova menekki. Viime syksystä lähtien olen tehnyt ehkä noin 40 kappaletta, Väisänen arvioi.

Hänelle tuli suurena yllätyksenä, että menestys on näinkin hurjaa.

-Kapinoin kyllä aluksi. Arvelin, että en ennätä tekemään, sanoo vaatteita työkseen ompeleva Väisänen ja lisää, että kepparitouhu vei lopulta naisen mukanaan.

-Nämä on tosi ihania. Näille voi jopa jutella ommellessa, Väisänen nauraa.

Keppihevoset on otettu vilkkaasti vastaan myös päiväkodeissa. Väisänen kertoo kuulleensa, että ohjaajat ovat lasten kanssa rakentaneet hevostalleja.

-Näin nettikautenahan tämä on tosi kiva liikunta –ja leikkimuoto.

Suosittelemme sinulle