Venäjän korkeimman sotilasviranomaisen, armeijankenraali Nikolai Makarovin toissapäiväiset varoitukset Suomen Nato-suhteiden tiivistämisestä pitäisi nähdä laajempana kokonaisuutena.
- Meiltä unohtuu se laajempi konteksti, missä suurvalta tarkastelee kehitystä, Aleksanteri Instituutin varajohtaja Markku Kangaspuro huomauttaa.
Kangaspuron mukaan kenraalin puheista paljastuu myös yleinen Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden kiristyminen.
Taustalla on myös Yhdysvaltain ja Naton yhteinen ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka ulkopuolella Venäjä on. Myös järjestelmään liittyvä kolmen tukikohdan rakentaminen Venäjän rajojen tuntumaan Puolaan, Bulgariaan ja Romaniaan näkyy kommenteissa.
- Kun venäjän kenraalit piirtelevät karttojaan siellä pääesikunnissaan, niin he näkevät, että Nato sotilasliittona ikään kuin hivuttautuu jatkuvasti Venäjän lähelle ja ympärille, Kangaspuro sanoo.
- Ja jos vielä Suomikin tässä vielä tiivistää tätä euroatlanttista elikkä natoyhteistyötänsä vaikkapa Islannin ilmatilan valvonnan myötä ja kytkeytyy tiiviimmin Naton sotilasstrategioihin - se on yksi lenkki tässä pitkässä ketjussa.
Viesti Suomelle ja koko maailmalle
Aleksanteri Instituutin varajohtaja Markku Kangaspuro arvioi, että kenraali Nikolai Makarovin viesti oli tarkoitettu Suomen lisäksi Euroopalle ja koko maailmalle.
- Syy viestille voi olla kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen, jossa on huolestuttavasti ilmennyt tällaisia kylmän sodan aikaisia piirteitä myös retoriikassa. Se liittyy nimenomaan Venäjän ja Yhdysvaltain suhteisiin.
Kangaspuron mukaan Suomeen liittyviä seikkoja on vähintäänkin kaksi. Ensimmäinen on se, että maillamme on nyt uudet presidentit ja Venäjällä haetaan uuden hallinnon myötä uutta keskusteluyhteyttä ja paikkaa.
- Muuttuneen tilanteen myötä Venäjällä halutaan nähdä ja testata se, minkälaista ulkopolitiikkaa suomessa vedetään, Kangaspuro toteaa.
Viestin taustalta löytyy myös aloite Nato-maa Islannin ilmapuolustukseen ja ilmavalvontaan osallistumisesta yhdessä muiden Nato-maiden kanssa.
- Jos tässä kokoonpanossa osallistuisimme, niin kyllä se Suomen sotilaspoliittisen asemaan on ihan merkittävä muutos, ja erityisesti tässä Venäjän perspektiivissä, Aleksanteri Instituutin varajohtaja Markku Kangaspuro muistuttaa .
