Masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Psykiatriseen hoitoon pääsy on vaikeaa, ja hoito korvataan usein masennuslääkkeillä. Lääkintöneuvos, psykiatri, emeritusylilääkäri Tapani Sipilä varoittaa masennuslääkkeiden mahdollisista vaarallisista sivuvaikutuksista.
Hänen mukaansa mielialalääkkeiden syönnin sivuvaikutuksena itsemurhakäyttäytyminen voi lisääntyä, samoin aggressiivisuus. Potilaalla voi myös ilmetä uppiniskaista ja vastahakoista käytöstä.
- Sivuvaikutus on silloin vaarallinen, jos nuori on jo aluksi raivon partaalla ja tulee lääkityksen vuoksi ehkä vielä vihaisemmaksi. Mikäli hän ottaa siihen vielä alkoholia tai jotain huumetta, ja jos hän vielä saa sopivasti ampuma-aseen käsiinsä, voi tulla tosi surullisia tapahtumia, toteaa Sipilä.
Puoli miljoonaa suomalaista syö pillereitä masennukseen. Suurin osa niistä on serotoniinin vahvistajia, niin sanottuja SSRI-lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksista varoitetaan lääkeoppaissa. 10 000 alle 19-vuotiaista ja yli 20 000 20-24-vuotiasta syö SSRI-lääkkeitä. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mielestä kyse on jo medikalisaatiosta.
- Minusta se on valtava luku. Väkisinkin silloin törmää sivuvaikutuksiin. Kaikkiin mielialalääkkeisiin, jotka vahvistavat serotoniini-vaikutusta, pitää suhtautua varovasti, ettei tulisi esimerkiksi tätä vihan lisääntymistä, muistuttaa Sipilä.
- Ainoastaan niistä lääkkeistä, joissa serotoniinin vaikutusta on voimistettu, löytyy varoitus sivuvaikutuksesta. Tämä nähdäkseni on se yhteys, sanoo Sipilä.
Pelkistä pillereistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian professorin Mauri Marttusen mukaan nuorten psykiatriseen hoitoon pääsy voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Marttusen mielestä lievään masennukseen ei pitäisi määrätä lääkkeitä, eikä lääkehoitoa saavia nuoria tulisi jättää yksin.
- Lääkehoito edellyttää tietysti sitä, että potilaan tilaa seurataan huolellisesti etenkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin sivuvaikutukset ovat yleisempiä, Marttunen sanoo.
Tavallinen mielipaha liian herkästi katsotaan perusteeksi masennuslääkitykselle.
Tapani Sipilä
Lääkintöneuvos Tapani Sipilä toteaa kuitenkin, että hoitoon pääsy on huonoa ja se korvataan usein pillereillä, vaikka pelkkä keskustelu voisi auttaa nuoria lievissä tapauksissa.
- Eihän meidän nuorisopsykiatria kykene mihinkään tarkkaan seurantaan. Lääkärin puheille pääsee aika harvoin ja moni sivuvaikutus voi jäädä huomaamatta, Sipilä toteaa.
Hänen mukaansa omaisetkin ovat vaikeassa tilanteessa, kun hoitoon on hakeuduttu ja resepti saatu, mutta nuori sanookin olonsa tulevan vain huonommaksi.
- Tuolloin vanhemmat sanovat, että se on lääkärin määräys ja sinun pitää lääkkeet ottaa, kuvailee lääkintöneuvos Tapani Sipilä.
- Kun nuorella on hyvin vaikea tilanne, psyykkinen pahoinvointi, umpikujatilanne, voi mielialalääkkeestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä, varoittaa Sipilä.
Fimean, Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen mukaan SSRI-lääkkeistä on riittävät varoitukset lääkepakkauksissa eikä mitään hälyttävää ole havaittu.
- Fimealla ei ole mitään sellaista tietoa, minkä vuoksi meidän pitäisi olla huolestuneita, sanoo ylilääkäri Pauliina Ikäheimo Fimeasta.
Vaikka lääke ei paranna, sillä voi olla sivuvaikutuksia
SSRI-lääkkeet tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Nopeassa tahdissa lanseerattiin useita lääkkeitä, jokainen voimakkaan markkinointikampanjan saattelemina. Ne suunnattiin lähinnä terveyskeskuslääkäreille ja psykiatreille, ja lääkkeet saavuttivat nopeasti vahvan aseman masennuksen hoidossa.
Aina ei varmaan muisteta lääkkeiden sivuvaikutuksia, vaikka varoituksen niistä löytyvät Pharmaca Fennicasta, arvioi Sipilä.
- Masennuslääkkeitä määrätään hyvin paljon terveyskeskuksissa ja aikuisille myös työterveyshuollossa. Psykiatrien ja nuorisopsykiatrien määräämät lääkkeet ovat tästä vain osa, sanoo Sipilä.
- Kun on tullut vallalle se oppi, että masennus on valtavan yleistä eikä sitä aina huomata, masennusta ei aina hoideta tarpeeksi pontevasti. Tämä vaikuttaa niin, että lääkkeisiin turvaudutaan yhä useammin. Entä sitten, jos ei ole muuta tarjottavanakaan kuin lääkehoitoa, kritisoi Sipilä.
- Tavalliseen elämään kuuluvat alakuloisuudet. Tavallinen mielipaha katsotaan liian herkästi perusteeksi masennuslääkitykselle, sanoo lääkintöneuvos Tapani Sipilä.
Hän kysyy, miksi nuoret aikuiset ajautuvat nykyisin niin herkästi eläkkeelle. Sipilä arvioi senkin liittyvän lääkekysymykseen.
Masennusta ei aina hoideta tarpeeksi pontevasti. Entä sitten, jos ei ole muuta tarjottavanakaan kuin lääkehoitoa?
Tapani Sipilä
- On ehkä liian herkästi aloitettu lääkehoito, saatu sivuvaikutukset ja entistä huonompi olo potilaille. Ehkä ajaudutaan kierteeseen, sairauslomalle, työkyvyttömyyteen, pohtii Sipilä.
Viime vuosina saatujen yllättävien tutkimustulosten mukaan masennuslääkkeet eivät edes parantaneet potilaita. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mukaan lääkkeiden haitat säilyvät silloinkin.
- Sivuvaikutuksia näillä masennuslääkkeillä on ehdottomasti aina, mutta eivät ne aina paranna, hän muistuttaa.