Samaan aikaan kun Euroopassa ratkotaan syvenevää velkakierrettä, lainarahan määrä kasvaa myös Suomen kunnissa. Viime vuoden loppuun mennessä kuntien ja kuntayhtymien velka oli yhteensä noin 12,5 miljardia euroa. Summa kasvaa noin miljardilla eurolla vuodessa.
- Vuonna 2012 kuntien lainamäärä on bruttokansantuotteesta seitsemän prosenttia. Vuonna 2016 se on jo yli kahdeksan prosenttia. Tämä kasvun määrä ja nopeus on huolestuttava, sanoo neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.
Keskimäärin velkaa on kaksituhatta euroa jokaista kuntalaista kohden. Suomen noin kolmesta ja puolesta sadasta kunnasta vain seitsemän oli viime vuoden lopussa täysin velattomia.
Lainojen takauksia hallinnoivan Kuntien takauskeskuksen mielestä lainaraha ei ole ongelma, jos sitä käytetään investointeihin eikä käyttömenoihin.
- Rahan hinta on nyt alhainen. Meillä on perusinfrassa puutteita, ja tällaisena aikana sitä kannattaisi rakentaa, toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo.
Helsingin kaupungin tehottomuus on 200 miljoonaa vuodessa.
Heikki Niemeläinen, Kuntien takauskeskus
Energiayhtiöiden voitto mahdollistaa löysäilyn?
Niemeläisen mielestä suurempi ongelma piilee kunnissa, jotka ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa mutta tehottomia.
- Meillä on yksi ongelmallinen kuntatyyppi. Sen on sellainen, joka ei ole taloudellisesti kriisissä, mutta joka on tehoton ja jolla on varaa olla tehoton. Pitkällä aikavälillä ei ole hyväksi, että Suomessa on tällaisia kuntia.
Niemeläinen nimeää tehottomiksi suuret kaupungit ja erityisesti Helsingin.
Helsingissä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen kulut ovat Valtiovarainministeriön tilaston mukaan suuremmat asukasta kohti kuin maassa keskimäärin.
Kuntien takauskeskuksen mukaan yksi syy löysään rahankäyttöön ovat kuntien omistamat energiayhtiöt, jotka tuottavat kunnille voittoa. Tuoreen tilinpäätöksen mukaan Helsingin Energia tuloutti kaupungille suuren osan 280 miljoonan euron ylijäämästä.
- Energialaitos tuottaa Helsingille 200 miljoonaa tulosta vuodessa, ja Helsingin kaupungin tehottomuus on suurin piirtein 200 miljoonaa euroa vuodessa.
VM: Ei ole kyse suurista summista
Kuntien takauskeskus vaatii valtiovarainmisteriöltä selvitystä tehottomien kuntien määrästä. Tällä hetkellä ministeriö ei pysty luotettavasti vertailemaan kuntien tehokkuutta.
- Meillä ei siihen mittaria tai tutkimusvälinettä, sanoo Vesa Lappalainen. Hänen mukaansa sellainen on kuitenkin työn alla.
Lappalainen sanoo, ettei tehottomuudessa ole kyse suurista rahamääristä.
- Tässä ei puhuta isoista summista. Se mitä kaupunki käyttää omiin toimiinsa, on sen alueen hyväksi.