Maidon käytölle on Suomessa pitkät perinteet. Maito onkin vankka osa suomalaista ravintokulttuuria.
- Tänä keväänä tehdyn Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan yli 15-vuotiaista suomalaisista yhdeksän kymmenestä käyttää maitoa. Lisäksi kaksi kolmesta nimenomaan käyttää maidon juomana, tietää Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Soisalo.
Soisalon mukaan suomalaiset juovat vuodessa maitoa 131 litraa henkeä kohden. Määrä tarkoittaa keskimäärin kahta lasillista maitoa päivässä.
- Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan pääsyyt maidon käyttöön ovat tottumus, maku ja terveellisyys. Maito on koostumukseltaan hyvin monipuolista ja se on keskeinen ravintoaineiden lähde suomalaisessa ravitsemuksessa, kertoo Soisalo.
Suomalaiset juovat vuodessa maitoa 131 litraa henkeä kohden.
Tiina Soisalo
Aikuisten päivittäiseksi kalsiumannokseksi suositellaan noin 800 milligrammaa kalsiumia.
- Kuudesta desilitrasta eli noin kolmesta lasillisesta maitoa saa 90 prosenttia kalsiumin tarpeesta. Lisäksi kolmesta lasillisesta maitoa saa 100 prosenttia B12 -vitamiinia, 90 prosenttia B2 -vitamiinia sekä 80 prosenttia aikuisille suositellusta päivittäisestä D-vitamiinisaannista. D-vitamiini on suomalaisille erityisen tärkeä asia talviaikaan, koska aurinko ei silloin hemmottele meitä, opastaa Tiina Soisalo.
Maidon hyödyt tunnetaan myös maailmalla
Suomalainen matkailija saattaa luulla, ettei maitoa löydy helposti ulkomailta.
- Maitoa ja maitotuotteita käytetään yllättävän paljon maailmalla. Monissa maissa ei niinkään nesteenä. Esimerkiksi Argentiinassa juustot ja jogurtit maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin. Keniassa puolestaan maito merkitsee ystävyyttä ja rauhaa. Ystävät saattavat siellä juoda maitoa samasta lasista vahvistaakseen ystävyyttään. Sama toistuu esimerkiksi kenialaisissa häissä, jossa aviopari nauttii yhteisen lasillisen maitoa, kertoo Soisalo.
Keniassa puolestaan maito merkitsee ystävyyttä ja rauhaa.
Tiina Soisalo
Euroopan Unioni tukee Euroopassa koulumaitotuella maidon ja maitovalmisteiden käyttöä kouluissa ja päiväkodeissa.
- Tuoreen listauksen mukaan koulumaitotukea ovat hyödyntäneet kaikki muut Euroopan Yhteisön maat paitsi Bulgaria ja Kreikka, eli Euroopassa maitoa juodaan kouluissa. Toki tässä koulumaitotuessa on mukana myös juustot, kertoo Soisalo.
Raakamaito on trendikästä
Maito on luonnontuote eli se pilaantuu herkästi. Suomessa maito käsitelläänkin muun muassa pastöroimalla ennen myyntiä.
- Pastörointi eli lievä lämpökäsittely tarkoittaa, että maito kuumennetaan 72 asteeseen noin 15 sekunniksi. Käsittely on siis lievempi kuin maidon käyttö puuron valmistukseen tai maidon kuumentaminen kaakaoksi. Pastörointi kuitenkin tuhoaa esimerkiksi listeria-bakteerin, tietää Tiina Soisalo.
Luonnomukaisen maidon eli raakamaidon suosio on kasvussa Suomessa. Jotkut elävät uskossa, että esimerkiksi laktoosista kärsivälle raakamaito on parempi vaihtoehto kuin käsitelty maito.
- Asiasta ei ole tutkimuksia, mutta on mahdollista, että tilamaidosta saa vähemmän vaivoja. Täysmaidossa on enemmän rasvaa ja se kulkee sen takia elimistössä hitaammin. Elimistö myös siis käsittelee sitä eri tavoin ja tämä voi olla yksi selittävä tekijä, arvioi Soisalo.
Maidon monipuolinen koostumus tekee siitä terveystuotteen.
- Esimerkiksi luusto, joka on elävä ja jatkuvasti uusiutuva kudos saa maidosta kalsiumia ja D-vitamiinia. Maidossa on myös runsaasti proteiinia, joka lisää kylläisyyttä ja kehon palautumista rasituksesta. Proteiini vaikuttaa lihasten kasvuun ja myös painonhallintaan, summaa Tiina Soisalo.