Alaskirjaus
Saatavien, kuten asuntolainojen, tai varallisuuden arvonlaskemista kirjanpidossa siten, että se vastaa niiden laskenutta markkina-arvoa.Esimerkiksi jos asiakas ei voi maksaa lainaa takaisin pankille, joutuu pankki kirjaamaan maksamatta jäänen lainan tappioksi.
Alijäämä
tarkoittaa yrityksissä tilikauden tappiollista tulosta. Julkisessa taloudessa vastaa budjettialijäämää, jolloin verotulot ja muut tulot eivät riitä kattamaan julkisyhteisöjen menoja.
BIS (Bank for International Settlements)
Kansainvälinen järjestelypankki. BIS on kansainvälisen rahataloudellisen yhteistyön foorumi, rahataloudellinen tutkimuslaitos ja tilastojen tuottaja sekä eräänlainen keskuspankkien pankkiiri, joka tarjoaa pankkipalveluja, kuten lyhyitä vastikkeellisia lainoja, keskuspankeille. BIS toimii usein myös järjestelijänä kansainvälisissä rahoitusjärjestelyissä. Suomen pankki on osakaspankki, kuten muutkin keskuspankit.
Bondi
Kts. joukkovelkakirjalaina.
Bruttokansantuote (BKT)
Kaikkien kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen markkina-arvo. Bruttokansantuotteen avulla kuvataan usein maan elintasoa. Eri maiden varakkuuseroja esitetään monesti listaamalla maat järjestykseen henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella.
Budjettikuri
Vertauskuvallinen ilmaus sille, että yrityksen tai julkisyhteisön tulo- ja menoarvio pyritään saamaan tasapainoon. Usein budjettikuri johtaa varsinkin menojen leikkaamiseen.
Default eli maksukyvyttömyys
Kun velallinen ei, syystä tai toisesta, suorita velkasopimuksien mukaisia maksuja velkojalle säädetyssä ajassa. Kyse voi olla korkojen, lainan osan tai koko lainan maksamatta jättämisestä. Vrt. maksuhäiriö.
Deflaatio
Yleisen hintatason lasku, joka määritellään yleensä kuluttajahintaindeksillä. Vrt. inflaatio
Devalvaatio
tarkoittaa valuutan arvon tarkoituksellista alentamista muihin valuuttoihin nähden. Valuutan devalvoitumisen seurauksena valtion vientituotteet halpenevat ja tuonti kallistuu.
Ecofin
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto. Ecofinin kokouksissa päätetään EU:n talous- ja finanssiasioista. Kokouksiin osallistuvat EU-maiden valtiovarain- tai talousministerit.
Elvytys
Vertauskuvallinen ilmaus sille, että talouden laskusuhdanteeseen reagoidaan valtion taholta. Elvytyksessä valtio yrittää saada talouden kasvuun ja työllisyyden paranemaan. Elvytys tapahtuu joko valtion menoja lisäämällä, kuten valtion suorittamilla investoinneilla, tai tuloja leikkaamalla, kuten veroja alentamalla.
Elvytyspolitiikka
Talouspolitiikka, jonka tavoitteena on saada aikaan taloudellista kasvua ja parantaa työllisyyttä. Talouspolitiikan tavoitteiden ristipaineiden takia elvyttäminen vaatii määrätietoisia poliittisia ratkaisuja. Valtiolla on periaatteessa elvytykselle kaksi tietä: a) politiikkaa, joka tukee kotimarkkinoihin perustuvaa kasvua ja b) politiikkaa joka tukee vientimarkkinoihin perustuvaa kasvua. Vaihtoehdon (a) puitteissa valtion voi esim. investoida teiden parantamiseen tai laskea veroja. Vaihtoehdossa (b) tuetaan vientisektoria, joko suorilla tuilla tai veronalennuksilla. Yleensä vaihtoehdon (a) vaikutukset näkyvät taloudessa nopeammin.
EMU (Economic and Monetary Union)
Euroalueen valtioiden talous- ja rahaliitto. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa talous- ja rahapolitiikkaa ja ottaa yhteinen valuutta, euro, käyttöön. Esimerkiksi Suomen keskuspankki ei voi enää säädellä valuuttavarantoaan eikä korkotasoa. EMU:un kuuluu kolme vaihetta, joista kaikkiin kolmeen osallistuneet valtiot ottivat käyttöönsä yhteisen valuutan, euron.
Eoniakorko
Euroalueen pankkien toisilleen antamien yön yli luottojen painotettu keskikorko.
ERM II
Valuuttakurssimekanismi, johon euroalueen jäsenvaltioiden ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö perustuu. ERM II tarjoaa euroalueeseen kuulumattomille EU-maille mahdollisuuden kytkeä valuuttansa euroon kiinteällä keskuskurssilla.
Euriborkorko
Euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jokamääräytyy sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit tarjoavat keskimäärin toisilleen vakuudetonta luottoa. Euribor on yleisimmin käytössä oleva asuntolainojen viitekorko Suomessa. Esimerkkejä euriborkoroista ovat 3 kk:n 6kk:n ja 12 kk:n euriborit.
Euro (€, e)
Vuoden 1999 alussa käyttöön otettu euroalueen yhteinen raha, jota käytettiin aluksi vain tilirahana. Eurosetelit ja kolikot korvasivat markan ja muut euroalueen kansalliset rahat tammikuussa 2002. Euroalueeseen kuuluu toistaiseksi Euroopan unionin 27 jäsenmaasta 17. Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat jääneet euroalueen ulkopuolelle omasta tahdostaan. Muiden EU-maiden on tarkoitus siirtyä euron käyttöön, kun ne täyttävät kaikki lähentymisperusteet.
Euroalue
Ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteiseksi rahaksi. Kts. euro.
Eurobondi
Euromaiden yhteisesti liikkeelle laskema ja takaama obligaatiolaina, jolla voitaisiin mahdollisesti korvata osa raskaasti velkaantuneiden euromaiden veloista. Eurobondien käyttöönotto tarkoittaisi, että nykyiset alhaisen korkotason valtiot, kuten Suomi ja Saksa, joutuisivat todennäköisesti maksamaan korkeampaa korkoa myös omille velkakirjoilleen. Kysymyksessä on siis jaetun velan malli.
Eurojärjestelmä
Muodostuu EKP:n ja euroa käyttävien valtioiden kansallisista keskuspankeista. Eurojärjestelmän päätehtävinä on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella sekä EU:n yleisen talouspolitiikan tukeminen, mikäli se ei ole ristiriidassa hintavakauden tavoitteen kanssa.
Euroopan investointipankki (EIP)
Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Sen tehtävänä on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta yhteisön alueen tasapainoisen kehittämisen avulla.
EIP:n osakkaita ovat Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota. Pankki on oikeushenkilö ja taloudellisesti itsenäinen. Se myöntää pitkän aikavälin rahoitusta käytännön hankkeisiin, joiden taloudellinen, tekninen, ympäristöllinen ja rahoituksellinen toteutettavuus on taattu. EIP myöntää lainoja ensi sijassa pääomamarkkinoilta lainatuista varoista, joihin lisätään oma pääoma.
Unionin ulkopuolella EIP tukee ehdokasmaiden ja Länsi-Balkanin maiden liittymistä valmistelevia strategioita. EIP toteuttaa myös Euroopan kehitysapu- ja kehitysyhteistyöpolitiikan osana tehtyjen sopimusten rahoitusosuudet. Tässä yhteydessä se toimii Välimeren maissa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa.
Euroopan kehitysrahasto
Euroopan kehitysrahasto on tärkein tukiväline yhteisön kehitysyhteistyössä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden eli AKT-maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Euroopan kehitysrahasto rahoittaa hankkeita tai ohjelmia, joilla edistetään kyseisten maiden taloudellista, sosiaalista tai kulttuurista kehitystä. EKR sisältää useita välineitä, joista merkittävimpiä ovat avustukset, riskipääoma ja lainat yksityissektorille. EKR perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957.
Euroopan keskuspankki (EKP)
Eurojärjestelmän yhteinen keskuspankki EKP perustettiin 1.6.1998, ja se sijaitsee Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Sen tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää euroalueen hintavakautta ja sekä euron ostovoimaa. Euroopan keskuspankki ja EU:n kansalliset keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ).
EKP on oikeushenkilö ja toimii täysin riippumattomasti. Sillä on yksinoikeus euron liikkeeseen laskemiseen, eli se vastaa rahan luonnista euroalueella. EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta.
Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ)
Järjestelmä, jonka muodostavat Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion kansalliset keskuspankit. EKP:n päätöksentekoelimet (EKP:n neuvosto ja johtokunta) johtavat Euroopan keskuspankkijärjestelmää.
Euroopan komissio
Euroopan unionin toimielin, joka valmistelee ja panee täytäntöön Euroopan unionin neuvoston asettamia erilaisia säädöksiä ja päätöksiä ja valvoo niiden noudattamista EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan komissiossa on 20 edustajaa. Viisi suurinta jäsenmaata valitsee 2 edustajaa ja loput valtiot kukin yhden jäsenen. Komission alaisena toimii sihteeristö, jossa on 17 000 avustajaa. Komissio toimii EU:n päätöksenteossa valmistelevana, aloitteen tekevänä, toimeenpanevana ja valvovana elimenä. Lisäksi se edustaa EU:ta kansainvälisissä järjestöissä.
Komissio vastaa toiminnastaan Euroopan parlamentille, joka äänestää komission hyväksymisestä. Euroopan komissio perustettiin vuoden 1957 Rooman sopimuksella.
Euroopan pankkiviranomainen (EPV)
Euroopan pankkiviranomaisen tehtävänä on osaltaan estää uusien pankkikriisien syntyminen. Se valvoo eurooppalaisten pankkien tilaa muun muassa stressitesteillä. Euroopan pankkiviranomainen aloitti toimintansa tammikuussa 2011. Se peri tällöin Euroopan pankkivalvojien komitean tehtävät ja vastuut.
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Parlamentin 754 jäsentä valitaan joka viides vuosi suorilla vaaleilla. Kustakin jäsenvaltiosta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten lukumäärän vahvistaa Eurooppa-neuvosto yksimielisesti hyväksytyllä päätöksellä Euroopan parlamentin ehdotuksesta.
Parlamentin päätehtävät ovat lainsäädäntövalta, budjettivalta ja EU:n toimielinten ja erityisesti komission poliittinen valvonta. Se valvoo lisäksi EU:n toimintaa kirjallisilla ja suullisilla kysymyksillä, joita se voi esittää komissiolle ja neuvostolle. Parlamentti voi myös perustaa väliaikaisia valiokuntia ja tutkintavaliokuntia, joiden valtuudet eivät rajoitu EU:n toimielinten toiminnan tutkimiseen, vaan voivat koskea myös jäsenvaltioiden toimia EU:n politiikkojen toteuttamiseksi.
Euroopan rahoituksen vakautusmekanismi (ERVM)
Euroopan komission ja budjetin alainen hätärahoitusohjelma, joka kerää rahaa markkinoilta käyttäen vakuutenaan Euroopan unionin budjettia. Näin kaikki 27 jäsenvaltiota ovat mukana mahdollisissa lainoissa kriisimaille. ERVM voi antaa lainaa yhteensä 60 miljardia euroa. ERVM ja ERVV korvataan heinäkuussa 2012 Euroopan vakausmekanismilla.
Euroopan väliaikainen kriisirahasto (ERVV)
Toukokuussa 2010 euromaiden perustama rahasto, joka voi myöntää lainaa talousongelmiin joutuneille euromaalle. ERVV laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, joiden takaajina ovat maksukykyiset eurovaltiot. ERVV voi laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja ja siten myöntää lainoja yhteensä 780 miljardia euron edestä. Kts. myös Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ja Euroopan pysyvä kriisirahasto.
Euroopan pysyvä kriisirahasto (EVM)
Kriisirahasto, jonka tarkoitus on turvata euroalueen rahoitusvakaus. Käytännössä EVM on euroalueen jäsenvaltioiden omistama kansainvälinen rahoituslaitos, josta voidaan myöntää lainaa talousvaikeuksiin joutuville jäsenmaille. Tukea annetaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi. Kriisirahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa heinäkuussa 2012. Tämänhetkisen sopimuksen mukaan EMV voi antaa lainaa enintään 500 miljardia euroa. Suomen osuus tästä on bruttokansantuotteen ja asukasluvun perusteella vajaa 1,8 prosenttia. Pysyvällä kriisirahastolla korvataan aiemmat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ja väliaikainen kriisirahasto.
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto tai neuvosto) on unionin tärkein päätöksentekoelin. Se kokoontuu jäsenvaltioiden ministeritasolla ja edustaa siten eri jäsenvaltioita. Neuvoston päämaja on Brysselissä, mutta se voi kokoontua myös Luxemburgissa. Neuvoston istunnot kutsuu koolle puheenjohtajavaltio, joka myös vahvistaa istuntojen esityslistan.
Neuvosto käyttää yhdessä parlamentin kanssa lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Neuvosto on myös johtava toimielin unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta päätettäessä sekä talouspolitiikkaa koordinoitaessa. Neuvosto voi käyttää lisäksi toimeenpanovaltaa, jonka se yleensä siirtää komissiolle.
Useimmiten neuvosto tekee päätöksensä komission ehdotuksesta yhteispäätöksellä Euroopan parlamentin kanssa. Alasta riippuen päätös edellyttää yksinkertaista enemmistöä, määräenemmistöä tai yksimielisyyttä. Suurin osa päätöksistä tehdään määräenemmistöllä.
Eurooppaneuvosto
Euroopan unionin toimielin, jonka tehtävänä on määritellä poliittisia suuntaviivoja ja antaa virikkeitä unionin kehittämiseksi. Neuvosto ei toimi lainsäätäjänä. Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa jäsenvaltioiden valtion tai hallitusten päämiehet. Euroopan komission puheenjohtaja osallistuu kokouksiin viran puolesta. Neuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden ja puolen vuoden pituiseksi kaudeksi.
Päätökset tehdään yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden EU-huippukokouksissa käymien neuvotteluiden perusteella. Eurooppa-neuvoston työn tulokset ilmoitetaan kokouksen jälkeen julkaistavissa päätelmissä. Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous voidaan järjestää aina tarvittaessa.
Europarlamentti
Kts. Euroopan parlamentti
Euroryhmä
Euroalueen maiden valtiovarainministereistä koostuva ryhmä, joka keskustelee euroalueeseen liittyvistä asioista, mutta ei päätä niistä. Lisäksi ryhmään kuuluvat edustajat Euroopan komissiosta ja Euroopan keskuspankista. Euroryhmällä on pysyvä puheenjohtaja, joka valitaan kaksivuotiskaudeksi. Euroryhmä kokoontuu yleensä päivää ennen Ecofin-neuvoston kokousta.
Finanssimarkkinat
Kts. Rahoitusmarkkinat.
Futuuri
Sopimus, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään arvopapereita tai hyödykkeitä ennalta sovittuun hintaan tiettynä tulevana ajankohtana.Näin tehdään, koska osa sijoittajista tai kuluttajista tai tuottajista haluaa suojautua hinnannousuja tai -laskuja vastaan sopimalla hinnan jo etukäteen. (Esim. Lentoyhtiö ja polttoaineen hinta) ja toiset haluavat tehdä voittoja arvaamalla hyödykkeiden tulevia hintoja.
G7
Lyhenne sanoista Group 7. Seitsemän suuren talousmahdin ryhmä, joka tapaa useita kertoja vuodessa puhumaan talousasioista. Ryhmään kuuluvat Ranska, Saksa, Italia, Japani, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Kanada. Maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote muodostaa arviolta hieman alle puolet maailman bruttokansantuotteesta. Ryhmä perustettiin vuonna 1975. Kanada liittyi mukaan seuraavana vuonna. Maiden edustajat keskustelevat kansainvälisen talouden kehityksestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa ajankohtaisiin ongelmallisiksi koettuihin tekijöihin.
G8
Lyhenne sanoista Group 8. Kahdeksan taloudeltaan suuren maan ryhmä, joka kokoontuu useita kertoja vuodessa puhumaan talousasioista. Ryhmään kuuluvat G7-maat eli Ranska, Saksa, Italia, Japani, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Kanada. Vuonna 1997 mukaan otettiin myös Venäjä. Myös Euroopan unionin edustaja on mukana kokouksissa. G8-maiden bruttokansantuote on 51 prosenttia koko maailmaan bruttokansantuotteesta (vuonna 2011).
G20
Lyhenne sanoista Group 20. Maailman 19 rikkaimman maan ja EU:n muodostama ryhmä, joka vuosittain puhumaan talousasioista. valtiovarainministereitä ja keskuspankkien johtajia, joka tapaa vuosittain. Mukana ovat Argentiina, Australia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Italia, Japani, Kanada, Kiina, Meksiko, Ranska, Saksa, Saudi-Arabia, Turkki, Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. G20-maat muodostavat 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja niissä asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä.
Hintavakaus
Hintavakauden ylläpitäminen on eurojärjestelmän ensisijainen tavoite. EKP:n neuvosto on määritellyt hintavakauden euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi. Hintavakauden tavoitteeseen pyrittäessä tähdätään inflaatiovauhdin säilyttämiseen alle 2 prosentissa, mutta kuitenkin lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Hintavakauden tavoitteena on estää liialliset hintojen nousut ja toisaalta turvata tietty vähimmäishinta eri tuotannonaloille.
Hätälaina
Laina, joita myönnettiin joillekin euroalueen valtioille tilanteessa, jossa ne eivät enää pystyneet hankkimaan lainaa rahoitusmarkkinoilta taloudellisesti kestävään hintaan.
IMF
Kansainvälinen valuuttarahasto. IMF:n tehtävänä on edistää maailmantalouden kasvua, kansainvälistä kauppaa, työllisyyttä ja taloudellista vakautta. Se toimii talouspoliittisena neuvonantajana jäsenmailleen ja tarjoaa rahoitusta maksutasevaikeuksissa oleville jäsenmaille. Lisäksi se auttaa tarvittaessa köyhiä maita talouksiensa tasapainottamisessa. IMF osallistuu Euroopan velkakriisimaiden ohjelmien suunnitteluun ja monitorointiin yhteistyössä EU-komission ja EKP:n kanssa. IMF osallistuu myös kriisinhallintaohjelmien rahoitukseen, jossa sen osuus on ollut noin kolmannes. IMF:ää on kritisoitu paljon. Kritiikki kohdistuu usein kriisimaiden sopeutusohjelmien rahoituksen vastineeksi määriteltyihin ehtoihin, jotka koetaan liian tiukoiksi tai tunkeileviksi. Vastauksena saamaansa kritiikkiin IMF on hiljattain uudistanut ehtojaan. Niitä on pyritty keventämään ja kohdistamaan paremmin kriisinhallinnan kannalta keskeisimpiin talouspoliittisiin toimenpiteisiin. IMF perustettiin vuonna 1945 ja sillä on 187 jäsenmaata. Suomi on ollut IMF:n jäsen vuodesta 1948. Suomen Pankki vastaa lain mukaan Suomen suhteista IMF:ään. Suomen Pankin pääjohtaja on IMF:n hallintoneuvoston jäsen.
Inflaatio
Yleisen hintatason nousu, jota mitataan yleisesti kuluttajahintaindeksin nousuna. Inflaatio alentaa rahan arvoa ja heikentää kansainvälistä kilpailukykyä, kun kotimaiset tavarat suhteessa ulkomaisiin kallistuvat. Vrt. deflaatio.
Johdannaismarkkinat
Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa rahoitussopimuksilla, joiden arvo perustuu joidenkin toisten hyödykkeiden, kuten osakkeiden ja raaka-aineiden, hintoihin. Johdannaisten perustyyppejä ovat futuurit, optiot, swapit ja korkotermiinit.
Joukkovelkakirja
Esimerkiksi valtion usealta yksityiseltä tai institutionaaliselta sijoittajalta keräämän lainasumman vakuudeksi antama velkakirja. Velallinen antaa joukkovelkakirjan todistukseksi jokaiselle velan omistajalle heidän osuuttaan vastaan.
Joukkovelkakirjalaina
Yrityksen, valtion tai kunnan liikkeeseen laskema laina, joka useimmiten on jälkimarkkinakelpoinen. Lainasumma jaetaan velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat merkitä eli ostaa liikkeeseen laskun hoitaneilta pankeilta. Suomessa joukkovelkakirjoja ovat esim. obligaatio- ja debentuurilainat. Joukkovelkakirjalainasta käytetään myös nimitystä bondi. Kts. eurobondi
Jälkimarkkinat
Jälkimarkkinat syntyvät kun sijoittajat alkavat myydä uudelleen valtioiden ensimarkkinoilla huutokauppaamia velkakirjoja. Jos kysyntää on paljon, papereiden korko laskee. Ajatus on, että Euroopan kriisirahasto voisi painaa alas ongelmamaan korkoja ostamalla runsaasti tuon valtion velkapapereita jälkimarkkinoilta. Toisaalta, kun sijoittajat käyvät voittoa tavoittelevaa kauppaa velkakirjojen jälkimarkkinoilla saattavat yksittäisten maiden velkakirjojen hinnat kohota voimakkaasti.Suomi pitää jälkimarkkinoilla toimimista heikkotehoisena toimintana, koska:
a) jälkimarkkinoilla velkakirjojen hinta saattaa nousta todella korkeaksi ja EVM: kassa on rajallinen.
b) Jälkimarkkinakorot heijastuvat myös ensimarkkinoilla toteutuviin huutokauppahintoihin, koska jälkimarkkinoiden korko toimii ikään kuin viitekorkona ensimarkkinoilla.
c) ensimarkkinahinnan ja jälkimarkkinahinnan välisestä erotuksesta syntynyt myyntivoitto menee sijoittaja-myyjien eikä avustettavien valtioiden taskuun.
d) näin jälkimarkkinatoimenpiteitä ei voida suoraan kohdistaa avuntarpeessa olevan maan tilanteen parantamiseen.
e) osakekeinottelijoille jää mahdollisuus vedättää markkinakorkoja ylöspäin
EVM eli Euroopan pysyvä vakausmekanismi saa ryhtyä toimimaan velkakirjojen ns. jälkikirjamarkkinoilla. Jälkimarkkinaostot on yksi viidestä sekä väliaikaisen että pysyvän rahaston työkalusta. Työkalu otetaan käyttöön vasta kun pulassa oleva euromaa sitä pyytää.
Kasvupolitiikka
Kansantalouden kasvutavoitteiden asettaminen siten, että kasvu on tasapainoista ja kaikkien kansantalouden sektoreiden edut ja haitat huomioonottavaa. Esim. liian nopea kasvu voi aiheuttaa vaihtotaseen alijäämää ja kiihdyttää inflaatiota. Kasvusta voi aiheutua myös ympäristöongelmia.
Kauppapolitiikka
Talouspolitiikan osa, jonka tarkoituksena on koti- ja ulkomaankaupan edistäminen ja säätely asetettujen talouspolitiikan tavoitteiden mukaiseksi. Kts. talouspolitiikka.
Kansallistaminen
Kansallistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio ottaa haltuunsa yksityistä tuotantokapasiteettia ja/tai rahoituslaitoksia, kuten pankkeja. Käytännössä kansallistaminen tarkoittaa, että kansallistetun yksityisen yrityksen kohdalla ehdoton omistus- ja määräysvalta on siirtynyt valtiolle tai valtion virastolle.
Kauppatase
Maan tavaroiden viennin arvo vähennettynä tavaroiden tuonnin arvolla. Positiivinen kauppatase kertoo yleensä maan vahvasta kilpailukyvystä. Heikko kauppatase viittaa huonoon kilpailukykyyn.
Keskuspankki
Rahapolitiikkaa harjoittava viranomainen, joka mm. säätelee taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja. Suomen Pankki on Suomen keskuspankki, joka on Euroopan keskuspankin jäsen. Euromaiden rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki.
Kiinteistökupla ja/tai asuntokupla
Hankala vertauskuvallinen ilmaus, joka kuvaa tilannetta, jossa asuntojen hinnat ovat liian korkeat suhteessa asukkaiden maksukykyyn. Asuntokuplille on yleistä nopea, jopa vuosia kestävä hintojen nousu, joka ylittää selvästi inflaatiovauhdin.
Kilpailukyky
Yrityksen, toimialan tai kansantalouden kyky menestyä kilpailu- eli markkinataloudessa. Kilpailukyky jaetaan usein hintakilpailukykyyn ja reaaliseen kilpailukykyyn. Kilpailukykyisessä taloudessa tuottavuus kasvaa. Lissabonin strategiassa on määritetty tavoitteeksi tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talous, jossa on pahasti epäonnistuttu. Kilpailukyky määritellään tuottavuuden kasvun perusteella.
Korko
Korko on rahasta maksettu hinta. Prosentteina ilmaistu tulo, jonka saa, jos lainaa rahaa jollekulle toiselle (kuten talletuksena pankille), tai prosentteina ilmaistu ylimääräinen maksu, joka on maksettava, jos ottaa rahaa lainaksi.
Kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksi kootaan kerran kuukaudessa käyttämällä ns. ostoskoria, johon sisältyy erilaisia kulutustuotteita. Euroalueella käytetään ns. yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (YKHI). Sen laatimisessa käytettävät tilastointimenetelmät on yhdenmukaistettu niin, että ne ovat samat kaikissa euroalueen maissa.
Kriisirahasto
Euroalueen rahasto, joka myöntää lainoja maksuvaikeuksiin joutuneille euromaille. Ks. ERVV ja EVM.
Lainahuutokauppa
Valtioiden ja yrityksien järjestämä huutokauppa, jossa ne myyvät velkaansa rahoitusmarkkinoilla.
Lainojen ensisijaisuus
Jos sovitaan lainojen ensisijaisuudesta, tarkoittaa se sitä, että nämä lainat maksetaan takaisin ensimmäisenä kaikista lainanantajista. Esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin antamat lainat ovat ensisijaisia.
Lama
Poikkeuksellisen syvä ja pitkäaikainen taloudellinen laskusuhdanne, jolloin taloudellinen toiminta lamaantuu: tuotanto supistuu, työttömyys kasvaa, investoinnit vähenevät, lainaa otetaan ja myönnetään vähemmän ja hinnat usein laskevat. Lama-aikana liikeyrityksiä ajautuu konkursseihin enemmän kuin tavallisesti.
Lehman Brothers
Lehman Brothers oli merkittävä yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys, joka hakeutui yrityssaneeraukseen syyskuussa 2008. Talouskriisi oli jo alkanut, mutta Lehman Brothersin kaatuminen sai sen leimahtamaan kunnolla.
Luottoluokittaja t. luottoluokituslaitos
kts. luottoluokitus
Luottoluokitus
Luottoluokitus on arvio velallisen valtion, yrityksen tai kunnan kyvystä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan eli kuinka suurella todennäköisyydellä se voi joutua maksukyvyttömäksi. Luokitus voi vaikuttaa siihen, millä hinnalla velallinen saa lainaa. Julkinen luokitus on tarkoitettu sijoituspäätösten taustatiedoksi. Luottoluokittajia on useita ja niiden käyttämät luokat eivät keskenään yhteneviä. Myös yritysten ja valtioiden luottoluokat eroavat toisistaan. Suurimmat luottoluokittajat ovat Standard & Poor's, Moody's ja Fitch. Niitä on kritisoitu paljon siitä, että niillä on liikaa valtaa.
Likviditeetti
Likviditeetti, eli maksuvalmius tarkoittaa montaa eri asiaa: Yrityksistä puhuttaessa se tarkoittaa yrityksen kykyä selviytyä maksuista ajallaan. Markkinoiden kohdalla se tarkoittaa niiden kykyä välittää kauppoja tehokkaasti. Kansainvälinen likviditeetti puolestaan tarkoittaa eri maiden pitämien kansainvälisten reservien kuten valuuttojen, erityisnosto-oikeuksien tms. kokonaismäärää.
Likvidi
Yrityksestä: maksuvalmius. Arvopapereista: helposti rahaksi muutettava. Markkinoista: toimiva.
Likviditeettiriski
Maksuvalmiusriski. Riski, joka toteutuu silloin, kun tarvittavan rahoituksen saaminen osoittautuu mahdottomaksi, vaikka saatavat sinänsä olisivat velkoja suuremmat.
LTRO
Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin rahoitusohjelma, jossa EKP myönsi pankeille lainaa 1 % korolla kolmeksi vuodeksi.
Lyhytaikainen velka
on velkaa, jonka maturiteetti, eli juoksuaika, on yleensä yhden vuoden mittainen tai sitä lyhyempi.
Lähentymiskriteerit
Kriteerit, joita käytetään arvioitaessa, voiko jokin maa ottaa euron käyttöön. Kriteereillä mitataan muun muassa, onko valtioiden hintakehitys vakaata ja miten valtiot suoriutuvat julkisen talouden rahoitusaseman, valuuttakurssien ja pitkien korkojen kehityksessä.
Negatiivinen korko
Negatiivinen korko syntyy tilanteessa, kun sijoittaja saa takaisin vähemmän rahaa antamastaan lainasta tai tekemästään talletuksesta. Toisin sanoen, sijoittaja maksaa tekemästään talletuksesta tallettajalle tai sijoittaja maksaa lainanottajalle siitä, että voi lainata hänelle rahaa. Kyseessä on äärimmäisen harvinainen tilanne. Keskuspankit voivat laskea ohjauskorkonsa negatiiviseksi (teknisessä mielessä) pyytämällä sinne talletuksia tekeviltä pankeilta maksua talletuksistaan. Negatiivinen korko syntyy myös tilanteessa. jossa otetun tai annetun lainan korko jää negatiiviseksi kun huomioidaan inflaatio. Katso reaalikorko.
OECD
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Perustettu vuonna 1960 kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestöksi. Suomi liittyi OECD:n jäseneksi vuonna 1969. Järjestön tavoitteena on elintason ja yleensä talouskasvun edistäminen, työllisyyden säilyttäminen ja vapaakaupan edistäminen. OECD:n korkeinta valtaa käyttää neuvosto, joka kokoontuu joko ministeri- tai virkamiestasolla. OECD:lla on oikeus tietyin edellytyksin tehdä jäseniä sitovia päätöksiä.
Ohjauskorko
Korko, jolla pankit saavat lainaa keskuspankista. Keskuspankki voi vaikuttaa markkinakorkojen, kuten euriborin tasoon säätelemällä ohjauskorkoa, mutta sillä voidaan vaikuttaa myös liikkeellä olevan rahan määrään. Tärkein eurojärjestelmän ohjauskoroista on perusrahoitusoperaatioiden korko.
Pankkien välinen luottamuspula
Pankkien välinen luottamuspula syntyy, kun pankit alkavat epäillä toisten pankkien ajautuvan maksuvaikeuksiin lähitulevaisuudessa. Syyt tähän epäilykseen voivat olla moninaiset, mutta nykyään keskuspankkien turvatessa pankkien likvidiyden, epäilykset kohdistuvat yleensä pankkien varallisuuteen tai lainakantaan. Kun pankit lakkaavat lainaamasta rahaa toisilleen, nousee pankkien välisen vakuudettoman lainanannon korko, joka nostaa myös yrityslainojen korkoja. Tämä hidastaa investointeja. EKP on taistellut tätä vastaan jakamalla pankeille halpaa rahaa viimeisen vuoden aikana.
Pankkiunioni
on toistaiseksi määrittelemätön käsite, jolla kuvataan pankkivalvonnan, –säätelyn ja -tuen yhtenäistämistä euroalueella (ja mahdollisesti koko EU:ssa). Pankkiunioni saattaa edellyttää uuden pankkivakuusrahaston perustamista. Unioni myös vaatisi jäsenmailta voimakasta sitoutumista.
Primekorko
Primekorko on pankin oma viitekorko, jota voidaan käyttää sekä lainojen että talletusten korkona. Käytännössä primekoron taso määräytyy yleisen markkinatilanteen sekä lähiajan näkymien perusteella.
Projektibondi
on eurobondin johdannainen temaattisesti, mutta sillä kerättäisiin yhteistaattua raahaa tiettyhin hankkeisiin, joilla tähdätään talouskasvuun.
Pääomittaminen (politiikan kielessä)
tarkoittaa pankkien ja/tai yrityksien taseiden vahvistamista uudella pääomalla valtion toimesta. Käytetään tilanteessa, jossa pankkien tappiot ovat suuremmat kuin niiden varallisuus. Ks. myös kansallistaminen
Rahamarkkinat
Markkinat, joilla hankitaan lyhytaikaista rahoitusta ja sijoitetaan lyhytaikaisesti. Markkinaosapuolia ovat pankit ja muut rahoituslaitokset sekä yritykset, kunnat ja valtio. Rahamarkkinoilla käytettyjä rahoitusvälineitä ovat esim. sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset ja joukkovelkakirjat.
Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinoilla yksityiset ihmiset, yritykset ja muut toimijat voivat myydä ja ostaa arvopapereita, kulutushyödykkeitä ja muita vaihdettavia hyödykkeitä, kuten öljyä markkinoiden, eli kysynnän ja tarjonnan määräämään hintaan.
Rahaperusta
Euroalueen rahaperusta koostuu liikkeessä olevasta rahasta (seteleistä ja kolikoista), vastapuolten eurojärjestelmään tallettamista varannoista sekä eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmän talletuksista.
Rahapolitiikan välittymismekanismi
Prosessi, jonka kautta rahapoliittiset päätökset vaikuttavat talouteen ja erityisesti hintatasoon. Välitysmekanismi syntyy yritysten ja kuluttajien inflaatio-odotuksista, pankkien halusta lainata rahaa eteenpäin sekä kuluttajien halukkuudesta pitää rahaa hallussaan.
Rahapolitiikka
Keskuspankin toiminta, jolla se pyrkii vaikuttamaan ensisijassa rahamarkkinoiden tilaan ja siten välillisesti kansantalouden kehitykseen. Käytännössä tätä tehdään ohjaamalla taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja.
Rahatalous
Kansantalous, jossa erilaisia tuotannontekijöiden suorituksia ja tuotteita vaihdetaan rahaa vaihtovälineenä käyttäen.
Rakennetyöttömyys
tilanne jossa työttömyys ei vähene vaikka jolloin aloilla on työvoimapula. Rakennetyöttömyys johtuu yleensä talouden rakenteiden muuttumisesta, jonka takia työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa toisiaan. Rakennetyöttömyys voi johtua esimerkiksi siitä, että työntekijällä ei ole vapaisiin työpaikkoihin sopivaa koulutusta tai työkokemusta tai hän asuu alueella, jossa ei ole tarjolla työpaikkoja.
Reaalikorko
Todellinen korko, josta on vähennetty inflaation vaikutus. Voimakkaan inflaation vallitessa reaalikorko on huomattavasti matalampi kuin nimelliskorko. Vastaavasti deflaatiotilanteessa reaalikorko on korkeampi kuin nimelliskorko.
Roskalaina
Laina, jonka riskit ovat suuret, ja siten pyydetty tuotto, eli korko on huomattavan korkea.
Stressitesti
Testi, jolla pyritään arvioimaan, kuinka talouden ennakoimattomat muutokset vaikuttavat yrityksen tai yhteisön erityisesti pankkien vakavaraisuuteen ja tulokseen. Rahoitusvalvojat käyttävät testejä pankkien ja vakuutuslaitosten kriisinsietokyvyn mittaamiseen. Euroopan unionin pankkeja testattiin kesällä 2010. Näin pyrittiin selvittämään pankkien tilaa.
Subprime-luototus
Niin sanotut suuririskiset luotot eli lainat (esim. asuntolainat), joita on myönnetty takaisinmaksukyvyltään heikoille asiakkaille. Yhdysvalloissa myönnettiin runsaasti tällaisia subprime-asuntolainoja ihmisille, joiden maksukyky ei riittänyt lainan takaisinmaksuun, mikä vaikutti maailmanlaajuisen finanssikriisin syntyyn.
Suomen Pankki
Suomen keskuspankki on kansallinen rahaviranomainen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja eurojärjestelmän jäsen. Suomen Pankki muun muassa laskee liikkeeseen uudet eurosetelit ja eurokolikot Suomessa ja on mukana eurojärjestelmän rahapolitiikan valmistelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa.
Taantuma
määritellään usein tilanteena, jolloin maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä (tämä on yksinkertaisin ns. tekninen määritelmä). Toisin sanoen maassa ei ole ollut puoleen vuoteen lainkaan talouskasvua tai kasvu on ollut negatiivista.
Takaus
Sopimus, jolla sitoumuksen antaja lupautuu velkojalle vastuuseen kolmannen osapuolen tekemästä velasta. Toisin sanoen jos velallinen ei maksa velkaansa pois, jää se takaajan maksettavaksi.
Talletussuoja
Järjestely, jolla turvataan tallettajien tilillä olevat varat tilanteessa, jossa talletuspankki menettää maksukykynsä. Suomessa talletussuoja on suuruudeltaan 50 000 euroa. Talletussuojarahaston tehtävänä on Suomessa turvata tallettajien saamiset pankeilta.
Talous- ja rahaliitto
Kts. EMU.
Talouskasvu
Bruttokansantuotteen kasvu, eli toisin sanoen taloudessa tuotettujen palveluiden ja tavaroiden markkina-arvon kasvu.
Talouspolitiikka
Julkisen vallan toimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat muun muassa finanssipolitiikka, rahapolitiikka, tulopolitiikka, valuuttakurssipolitiikka, ulkomaankauppapolitiikka, elinkeino- ja rakennepolitiikka sekä aluepolitiikka. Talous- ja rahaliitto (EMU) edellyttää, että jäsenvaltioiden talouspolitiikat, joita pidetään nykyisin yhteistä etua koskevana asiana, sovitetaan tiiviisti yhteen. Käytännössä ministerineuvosto laatii määräenemmistöllä komission suosituksesta ehdotuksen laajoiksi suuntaviivoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella ministerineuvosto antaa määräenemmistöllä suosituksen, jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat. Neuvosto antaa suosituksestaan tiedon Euroopan parlamentille.
Troikka
Käytetään eurokriisin yhteydessä yleensä Euroopan keskuspankista, EU-komissiosta ja IMF:stä, jotka valvovat kriisimaissa tukipaketin vastineeksi sovittujen säästöjen toteutumisesta.
Tukipaketti
Vertauskuvallinen ilmaus sille, että jotakuta tuetaan suunnitelmallisen, usein moniosaisen ohjelman mukaisesti (paketti) muutostilanteessa.
Työvoima
Työvoimaan kuuluvat kaikki 15 - 74-vuotiaat, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.
Vakaus- ja kasvusopimus
Vakaus- ja kasvusopimus on euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden välillä tehty sopimus, joka edellyttää erityisiä toimenpiteitä talouden vakauden ylläpitämiseksi. Sopimuksessa määrätään erityisesti suurin sallittu julkisen talouden alijäämä sekä keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden tasapainolle. Sopimus sisältää myös menettelyt sopimuksen noudattamisen valvomiseksi sekä mahdolliset sanktiot sopimuksen rikkomisesta.
Valtionlaina
Valtion liikkeelle laskema velkakirja.
Valtionlainan korko jälkimarkkinoilla
Jälkimarkkinoilla sijoittajat käyvät keskenään kauppaa valtion aiemmin liikkeelle laskemilla velkakirjoilla. Valtiolainan hinta ja korko jälkimarkkinoilla määräytyvät sen mukaan kuinka houkuttelevana sijoittajat pitävät kunkin maan lainoja. Tähän vaikuttaa mm. valtion oletettu lainan takaisinmaksukyky, verotulojen kehitys suhteessa menoihin, poliittinen epävarmuus sekä kuinka luotettavasti ja johdonmukaisesti maa on aiemmin toiminut. Sijoittajan näkökulmasta esim. Saksa hoitaa velkansa varmasti ja korko on näin ollen hyvin matala kun taas Kreikkaan luotetaan vähemmän ja lainojen korko jälkimarkkinoilla on huomattavan korkea. Korolla ja velkakirjan markkina-arvolla on käänteinen yhteys. Kun velkakirjan markkina-arvo laskee, siitä pyydetty korko nousee ja päinvastoin.
Velanpurkurahasto
Esitetyn kaltaisen velanpurkurahaston ideana on, että tähän rahastoon siirrettäisiin euromaiden julkistalouden velat siltä osin, kun ne ylittävät 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Viimesijainen lainaaja (lender of last resort)
tarkoittaa instituutiota, joka myöntää lainoja jollekin markkinatoimijalle, kuten pankille, tilanteessa, jossa muut markkinatoimijat eivät sitä enää tee. Tällä viitataan yleisesti keskuspankkeihin, jotka toimivat yleisesti maan pankkisektorin sekä valtion viimesijaisina lainaajina. Euroopan velkakriisin yksi syy on ollut, että euroalueen valtioilta tällainen lainaaja on puuttunut.
Vivutus eli velkavipu
Sijoitetaan velaksi otettua rahaa.
Velkakirjamarkkinat
Rahoitusmarkkinoiden osa, jossa käydään kauppaa velkakirjoilla, kuten obligaatioilla.
Viitekorko
Viitekorko on julkisesti noteerattu korko, jonka avulla määritellään luoton, talletuksen, joukkovelkakirjojen ja muiden velkainstrumenttien korko.
Ylijäämä
Tässä varmaan syytä puhua budjetin tai julkisen talouden ylijäämästä. Yritystasolla ylijäämällä tarkoitetaan tuloslaskelman erää, johon päädytään, kun myyntituotoista vähennetään tietyt kustannukset. Valtion kohdalla ylijäämä tarkoittaa periaatteessa samaa asiaa sillä erotuksella, että valtion verotulot ja muut tulot ylittävät valtion menot.
Tarkastanut ja täydentänyt:
pääekonomisti Tuomas Malinen,
makrotaloudellinen konsulttitoimisto GnS Economics