Simpukat kertovat järvien veden kunnosta. Pitkäikäiset simpukat viihtyvät parhaiten hyväkuntoisissa vesissä. Sen sijaan likaisissa ja ravinnepitoisissa vesissä simpukoiden elo käy huonoksi ja myrkyllinen sinilevä tappaa ne.
Yle Häme tutki pintaa syvemmältä, miten Suomen suurimmat selkärangattomat viihtyvät Hämeenlinnan Katumajärvessä.
Simpukka on yllättävän pitkäikäinen
Hauholainen Karri Jutila vilahtaa Katumajärven uimarannan pukukoppiin, vaihtaa uikkarit ja kaivaa kassista snorkkelin ja uimaräpylät. Tavallisen uimareissun sijaan Jutila tutkii järven simpukoita. Simpukat ovat hyviä kertomaan veden laadusta.
- Nämähän ovat otuksia, jotka elävät vuosikymmeniä veden pohjassa - viidestä 30 vuotta on ollut ainakin tässä Kanta-Hämeessä repertuaari, mitä nämä elävät.
- Nämä suodattavat pohjassa hiukkasia vedestä, syövät kasviplanktonia, imevät sitä vedestä kiduksillaan ja samalla kaikkia roskia, epäpuhtauksia itseensä ja suodattavat samalla vettä.
- Likaisessa vedessä nämä eivät mielellään viihdy. Hiekkapohja ja kirkas vesi on paras. Jos vesi menee kovin ravinteiseksi ja sameaksi, niin sitten simpukatkin kärsii ja liejupohjalla ne eivät viihdy, kertoo Karri Jutila.
Katumajärvestä löytyi vanhuksia
Katumajärvestä reilun vartin sukeltelun jälkeen verkkopussiin kertyi neljää eri lajia muutamia kymmeniä yksilöitä.
- Järvi on aikamoisen hyvässä kunnossa kaikesta huolimatta, että täällä on melkein vuosittain ollut sinileväkukintoja, mutta ei ilmeisesti kovin myrkyllisiä, koska täällä on runsaasti näitä iäkkäämpiä simpukoita. Näistähän pystyy määrittämään iän näistä kasvurenkaista. Tämä on yksi-kaksi-kolme-neljä-viisi vuotias simpukka, laskee simpukkaharrasta Karri Jutila.
Tavalliset järvi- ja jokisimpukatkin pystyvät periaatteessa kasvattamaan arvokkaita helmiä, mutta helmen muodostumiseksi niiden pitäisi käytännössä elää liki sata vuotta - ja niin pitkäikäisiä nämä lajit eivät valitettavasti ole.