Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Raakaruokaravintola pystyyn yhteisölainalla

Aikansa itänyt ajatus raakaruokaravintolasta on toteutumassa Lappeenrannassa. Tarvittava pääoma on saatu kerättyä yhteisölainalla. Lahjoitussumman saa käyttöönsä ravintolassa sen avauduttua.

Kaakaopapu
Kuva: Yle
Minna Kaipainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Lappeenrantaan avautuva raakaruokaravintola kerää alkupääomaa yhteisörahoituksella. Ravintola ei halunnut sidoksia pankin kanssa vaan on hankkinut tarvittavan summan pienistä lahjoituksista. Raakaruokaravintolalle uskotaan riittävän asiakkaita, vaikka kyse on varsin epätavallisesta ruokavaliosta.

Pirtelöitä, salaatteja, raakasuklaata, kakkuja, keksejä, tuorepuristettuja mehuja tai vaikka pitsaa. Tätä kaikkea lupaa Lappeenrantaan avautuva raakaruokaravintola Cocoa Flow, jossa mitään ruokaa ei kypsennetä yli 42 asteen.

- Ravintola on kaikille jotka tykkää luomuttaa eli syödä luomuruokaa, tykkää raakaruokailla, terveystietoisille ja "ituhipeille". Tämä on yhteinen paikka heille, jotka tykkää syödä hyvin. Raakaruokaravintolan suosio on yllättänyt. Ihmisten tietoisuus tästä on levinnyt ja se on häkellyttänyt, myöntää Cacao Flown perustaja Tommi Asikainen.

Emme halunneet mitään kontakteja pankkiin eikä saatu edes starttirahaa

Tommi Asikainen

Pienellä summalla alkuun

3 000 euron rahoitus on kerätty pieninä lahjoituksina. Summat vaihtelevat 10 ja 300 euron välillä. Lahjoittajia on noin 40. Lahjoittamansa summan saa käyttöön tulevassa ravintolassa.

Rahoitus kerättiin yhteisölainalla, koska ravintola haluttiin pitää omissa näpeissä.

- Ajateltiin, että tästä pitää saada oma juttu. Emme halunneet mitään kontakteja pankkiin eikä saatu edes starttirahaa.  Ensin alettiin kerätä kolehtia. Se julkistettiin netissä ja se toimi, kertoo Tommi Asikainen Cacao Flowsta.

Yhteisörahoitus vielä vierasta

Joitain esimerkkejä yhteisölainoituksesta löytyy muun muassa kulttuuripiireistä. Lappeenrantalaisille yhteisölaina on vielä vieras ilmiö.

- No ei kai se mikään hassumpi idea ole. Voisin rahoittaa vaikka jotain kreikkalaista ravintolaa, sanoo Arja Halme Lappeenrannasta.

- En ehkä nyt siihen raakaruokaravintolaan rahoitusta antaisi, eikä yleensäkään ravintolaan. Mutta voisin rahoittaa jotain sellaista, josta nuorille ja muillekin vähäosaisille tulisi paremmat elinolosuhteet. Varmaan jotain pienpajaa tai jotain muuta vastaavaa, kertoo lappeenrantalainen Esa Laitinen.

- Voisin rahoittaa jotain hyvään tarkoitukseen menevää, mikä auttaisi ihmisiä ehkä enemmänkin, miettii Annika Svensk-Aalto Lappeenrannasta.

Raakaruoka voi olla hyvää

Kypsentämätön ja kasviperäinen ruoka kuulostaa erikoisella, mutta se voi olla myös hyvää.

- Odotan sitä hetkeä kun meidän omaa raakasuklaata on tässä tarjolla niin se selkiää kyllä siinä kohtaa. Vieraita riittää kotona ja kaikki aina kysyy ensimmäisenä suklaata. Se on sellainen oma lemppariruoka. Minä syön ehkä sellaisen parisataa grammaa suklaata joka päivä, kehuu Cacao Flown perustaja Tommi Asikainen.

Raaka-aineet raakaruokaan tulevat ympäri maailmaa. Esimerkiksi kaakaopapujen toimittaja on Indonesiasta. Toisaalta tuoreet tuotteet tulevat aivan läheltä ja luomuna. Salaateissa käytetään muun muassa luonnosta poimittavia villiyrttejä.

Suosittelemme