Esimerkiksi pankkisalaisuuttaan varjelevaa Sveitsiä on kritisoitu harmaan talouden ja veroparatiisien tukemisesta. Kuitenkin myös Suomi toimii tietyllä tavalla veroparatiisin tavoin, väittää valtiovarainministeriössä ja verohallinnossa työskennellyt verotusneuvos Markku Hirvonen.
- Meillä maksetaan vuosittain toista miljardia euroa joukkovelkakirjalainojen korkoja veroparatiisivaltioissa oleville saajille niin, että niistä ei mene minkäänlaisia tarkkailuilmoituksia, kun todellisia saajia ei tiedetä, Hirvonen sanoi tänään Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Ulkomaalaiset sijoittajat voivat Suomessa piiloutua hallintarekisterin taakse, mikä mahdollistaa henkilöllisyyden salaamisen. Hirvosen mukaan hallintarekisteriä perustellaan sillä, että meillä ajatellaan ulkomaalaisten sijoittajien haluavan pysyä nimettöminä.
Veroparatiiseissa lymyää 17 tuhatta miljardia euroa
Kansainvälisen Tax Justice Network -järjestö arvioi, että veroparatiiseissa oli verottajalta piilossa vuonna 2010 jopa 17 tuhannen miljardin eli 17 biljoonan euron arvosta varoja. Pelkästään näiden varojen tuotoilla valtiot voisivat tienata vuodessa enemmän, kun mitä erilaisena hätä- ja kehitysapuna tällä hetkellä annetaan.
Hirvosen mukaan veroparatiiseissa on erityyppistä rahaa. Niistä löytyy esimerkiksi eri maiden diktaattorien kansalaisiltaan riistämiä varoja, rikollisesti ansaittua rahaa ja verojaan minimoivien yritysten ja sijoittajien rahaa. Varat kulkevat veroparatiiseihin erilaisilla järjestelyillä, usein jonkin pankkisalaisuuttaan tiukasti varjelevan maan kautta
EU on erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pyrkinyt suitsimaan veroparatiisien toimintaa ja vaatinut pankkisalaisuusmaita luovuttamaan tietoja rahaliikenteestään. Veroparatiisien kitkeminen on kuitenkin vaikeaa, sillä ne hyödyttävät liian monia tahoja.
- Näillä monilla on liikaa vaikutusvaltaa päätöksentekoo esimerkiksi lainsäädännössä niin EU:n puitteissa kuin kansainvälisestikin, Hirvonen muistuttaa.