Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa vauhdilla yleistyneet liikenneympyrät ovat vähentäneet vakavien risteysonnettomuuksien määrää merkittävästi. Esimerkiksi Helsingissä kiertoliittymiksi muutetuissa risteyksissä liikenneonnettomuudet vähenivät lähes puoleen ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä noin kolmannekseen 20 vuoden aikana.
Liikenneturvan mukaan joissakin kiertoliittymissä tehdyn seurannan perusteella liittymien posiviitinen vaikutus on selvä.
- Vakutus on parempi ja tehokkaampi kuin liikennevaloilla. Punaisia päin voi ajaa kovaakin, mutta liikenneympyrään on pakko hiljentää, kertoo Liikenneturvan toiminnanjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.
Kiertoliittymien hyvä vaikutus on pistetty merkille myös liikennevirastossa.
- Hyöty saadaan sitä kautta, että nopeus alenee ja vältetään risteysvahinkoja, sanoo Liikenneviraston investointiosaston apulaisjohtaja Pauli Velhonoja.
Velhonoja korostaa, että kiertoliittymät vähentävät ennen kaikkea vakavia ja kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Lievät peltikolarit sen sijaan ovat lisääntyneet Velhonojan mukaan noin 30 prosenttia.
Kaikki eivät hallitse kiertoliittymän sääntöjä
Kiertoliittymiä on rakennettu hieman yli 20 vuotta. Sinä aikana suomalaiset ovat oppineet melko hyvin kiertoliittymän salat. Korjattavaakin toki vielä löytyy, kertoo Tarvainen.
- Kyllä on huomattu alusta alken, että vilkun käyttö on vähän sitä sun tätä, ja jos autoympyrän ulkokehällä on kevyelle liikenteelle tarkoitettu väylä, on oltava tarkkana ja väistettävä jalankulkijoita ja polkupyöräilijlöitä.
Nykyisissä kieroliittymissä ajamisen säännöt ovat hyvin selvät: Liittymään tuleva väistää siinä ajavaa. Vilkkua täytyy käyttää, mutta vain liittymästä poistuttaessa. Ympyrästä pois kääntyvät autoilija puolestaan väistää aina kääntyvä suojatietä pitkin risteävää tietä ylittävää.
Edullisempi kuin eritasoliittymä
Tärkeimmät syyt kiertoliittymien rakentamiselle ovat turvallisuus ja liikenteen sujuvoittaminen. Tämä tarkoittaa, että kiertoliittymät rakennetaan risteyksiin, joissa sattuu paljon vakavia onnettomuuksia tai joissa liikenne on toistuvasti ruuhkautunutta ainakin jostain suunnasta.
Kolmas syy rakentamiselle on raha, sillä isokin kiertoliittymä tulee halvemmaksi kuin eritasoliittymä, joiden rakentaminen on rahan puutteen vuoksi loppunut käytännössä kokonaan, kertoo Liikenneviraston Velhonoja.
Ensimmäinen uudenmallinen kiertoliittymä rakennettiin vuonna 1991 Lammille. Tämän jälkeen niitä on rakennettu tasaista 30 - 40 liittymän vuosivauhtia. Nyt kiertoliittymiä on koko maassa 600 - 700, arvioi Velhonoja. Rahapulan vuoksi rakentamisvauhti uhkaa kuitenkin hiipua.
Liikenneturvan Tarvaisen mukaan on tärkeää, että liikenneympyrän rakenne tukee sen tarkoitusta.
- On tärkeää, että kieroliittymä on paikkaan sopiva ja raskaalle liikenteelle sekä busseille on riittävästi tilaa kääntyä.
Aiemmin liikenneympyröitä oli Suomessa 50- ja 60-luvuilla. Niissä väistösääntö on päinvastainen nykyiseen nähden eli ympyrässä ajavat väistivät siihen tulevia. Näistä liiikenneympyröistä luovuttiin, koska niiden huomattiin lähinnä hankaloittavan liikennettä. Väistämissäännön erilaisuuden vuoksi nykyisistä liikenneympyröistä on päätetty käyttää virallista nimitystä kiertoliittymä.