Kasvis ja hedelmä ovat termejä, joiden alle kaikki muut käsitteet voidaan sijoittaa. Kasviksia ovat kaikki muut kasvin osat paitsi hedelmät, kertoo Turun yliopiston kasvitieteen lehtori Kalle Ruokolainen.
Jos kasvi lisääntyy hedelmällisesti, sen rakenne on hedelmä, jonka sisällä on siemeniä.
- Esimerkiksi mustikka on hedelmä, mutta sitä voidaan sanoa myös marjaksi, joka on yksi hedelmän alatyyppi. Marja tarkoittaa mehevää hedelmää, jossa ei ole erityistä aukeamismekanismia. Yleensä marjan sisällä on useita siemeniä, Ruokolainen kertoo.
Mansikka on epähedelmä
Herneet jaetaan keittiökielessä palkovihanneksiin. Niistä tehdään lähinnä alkuruokia, minkä takia ne mielletään usein vihanneksiksi. Jos biologian opiskelija haluaa haluaa vastata tentissä oikein, on tiedettävä tarkemmin.
- Herne on hedelmä. Se on kova, ja siinä on aukeamismekanismi, jolloin se on asiallisesti ottaen kota. Toisaalta hernekasvit ovat niin suuri heimo, että niiden hedelmälle on keksitty oman terminsä eli palko. Palko on myös oikein, Ruokolainen kertoo.
Mansikka mielletään usein marjaksi. Kyse on kuitenkin pohjushedelmästä. Mansikasta on käytetty nimitystä epähedelmä, joka on nykyään vanhentuneena pidetty termi.
- Mansikan turpea osa on kukkapohjusta. Se on osa, johon terälehdet, heteet ja emit ovat kiinnittyneet. Mansikan kypsyessä se tulee pehmeäksi syötäväksi.
Ruokolaisen mukaan mansikan siemeniä, rusehtavia pieniä pisteitä mansikan pinnassa voi nimittää pähkylöiksi.
- Ne ovat siemeniä, joiden ympärillä on kovahko kuori eikä niissä ole aukeamismekanismia. Koska kuori on verrattain heikko ja koko systeemi on pieni, sitä nimitetään pähkinän sijaan pähkyläksi. Pähkinä on vain isompi ja kovempi kuin pähkylä.
Termit menevät helposti sekaisin. Arkikielessä tomaatit ja kurkut voivat kuulua vihanneksiin.
- Jos käyttää normaaleja, keittiöstä tuttuja termejä, ne menevät varmasti oikein, Ruokolainen summaa.