Kyy viihtyy sellaisilla alueilla, missä sillä on tarpeeksi ravintoa, suojaa ja myös lämmittelypaikkoja.
Pohjanmaan ELY-keskuksen biologi Harri Hongell olisi valmis suojelemaan kyyn, koska viimeisen 20 vuoden aikana kyykannat ovat vähentyneet radikaalisti.
- Ennen kun pelloilla oli ojia ja pellonpientareita, kyyt pesivät siellä ja latojen alla. Nyt sellaiset paikat puuttuvat. Meillä on pelkkiä tuotantoviljelmiä, jotka ovat laaja-alaisia ja salaojitettuja. Ei siellä esiinny käärmeitä, sanoo Hongell.
- Kyy syö pikkujyrsijöitä, jotka aiheuttavat metsä-ja peltotuhoja ja levittävät tauteja kuten myyräkuumetta. Ne syövät myös päästäisiä ja hiiriä. Toki se käyttää myös lintujen poikasia, kun muuta ravintoa ei ole saatavilla.
Kahden pureman karaisema
Biologi Harri Hongell on suunnistuksen harrastajana joutunut kyyn puremaksi kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla hän oli urheilemassa metsässä.
- Toisen huomasin vasta suihkussa, kun jalka alkoi kipeytyä ja punoittaa. Ensi ajattelin, että siihen oli ampiainen tai joku tikku pistänyt. Muut sitten huomasivat, että siinä oli kaksi reikää, selvä käärmeenpisto. Kaksi viikkoa pistokohta oli kipeänä ja nahat lähtivät, mutta mitään muuta huonovointisuutta ei tullut, muistelee Hongell.
Hongellin mukaan kyytä ei kuitenkaan pitäisi tappaa, koska se on hyötyeläin.
- Sanoisin, että se kuuluu luontoon, sillä on siellä oma paikkansa. Se on myös omalla tavallaan kaunis ja kuvauksellinen.
Monet pitävät kuitenkin käärmettä inhottavana ja vaarallisenakin. Toisaalta se on hyvin harvinainen. Esimerkiksi suunnistusta harrastava Hongell on startannut metsään 4000 kertaa ja nähnyt kyyn vain alle viisi kertaa.
- En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi joutunut kyyn pureman takia edes sairaalaan, sanoo Hongell.
Kaikkien maastojen käärme
Kyyt viihtyvät kaikenlaisissa maastoissa.
- Kaikkein useimmin olen kuitenkin tavannut kyykäärmeitä sellaisilla soilla, joita on käytetty jätevesien imeytysaltaina. Se taas johtuu siitä, että sinne on pesiytynyt jyrsijöitä, eli kyyt tulevat ravinnon perässä.
- Päivisin ne tarvitsevat paikan, jossa voivat lämmitellä ja myös lymypaikan, johon ne voivat vaaran tullen paeta. Kyitten määrä louhikoissa on ihan yhtä suuri kuin metsässä, kertoo Hongell.
Kyyt talvehtivat maan sisällä, routarajan tuntumassa tai sen alapuolella.
- Sellaiset paikat löytyvät louhikoista tai kivikoista, jotka ovat maanpinnan alla. Toisaalta kyyt voivat talvehtia rakennusten, kuten kesämökkien alla sepeliköissä.
Kyyt parittelevat keväällä, ja munat muodostuvat käärmeen sisällä, jossa se hautoo niitä. Kyy synnyttää elokuussa elävät poikaset, joilla on jo syntyessään myrkkyhampaat.
- Poikaset ovat myös paljon vikkelämpiä kuin emonsa ja siten vaarallisempia esimerkiksi pikkulapsille.
Kyyt kasvavat vuodessa kymmenen senttiä ja ovat sukukypsiä vasta kolmen, neljän vuoden kuluttua.