Kaarisillan taide- ja toimintakeskuksen kuoro laulaa harjoituksissaan japaniksi. Suunnitelmissa on jo toinen konserttimatka nousevan auringon maahan. Kehitysvammaiset laulajat osaavat lauluja monella kielellä.
25 vuotta toiminut Kaarisilta panostaa kehitysvammaisten kulttuuriin. Päivätoiminta ja ammatillinen opetus pyörii taideammattilaisten ohjaamana. Kuvataidetta opiskelevan Antero Laineen taulusta painetaan pian suruadressin kansia.
- Olen yrittänyt värillä kertoa mitä tämä väri minussa herättää.
Maine kiirinyt rajojen ulkopuolelle
Kaarisillan toiminta kiinnostaa ulkomaita myöten ja paikalla käy paljon ulkomaalaisia vieraita erityisesti Japanista, Italiasta ja Ranskasta. Kaarisillan toiminnanjohtaja Maila Koskinen ei itsekään tarkkaan tiedetä suosion syytä.
- Ehkä tällainen pohjoismainen malli, hyvinvointiyhteiskunta on yksi. Ehkä harmoninen oppimisympäristö, minusta se on hyvin tärkeää. Ja mukavat oppilaat!
Vammaisten taiteilijoiden töitä nähdään usein eri puolilla Eurooppaa ja Suomea. Kaarisiltalaiset olivat viime vuonna mukana Venetsian biennalessa. Maila Koskinen kertoo, että vastaanotto oli mahtavaa.
- He kohtelivat kuin parhaita ystäviä. Yleisöä oli avajaisissa paljon. Meidän nuoret hurmaavat kaikki.
Suhteilla ovet auki
Ovet ulkomaille saattavat aueta yllättävälläkin tavalla. Ranskalainen liikunnanohjaajaharjoittelija avasi isot ovet.
- Tämä harjoittelija, nuori nainen, halusi tulla meille töihin. Sanoin, että kyllä se järjestyy jos järjestät meidät Notre Dameen laulamaan. Se oli ihan tsoukki, mutta sitten se kävi niin, että hän ihan oikeasti järjesti meille sinne musiikkiesityksen. Kyllä hän oli meillä sitten puoli vuotta ihan töissäkin, Maila Koskinen kertoo.
Rankka reissu jäi myös Italiassa ja Japanissakin esiintyneen kuorolaisen Kirsi Ihalaisen mieleen.
- Olen laulanut Notre Damessa, niin siksi se on paras.