Ottawan sopimusta pannaan täytäntöön Kittilän kairassa. Työn tekee Puolustusvoimien jokakesäinen räjäytysleiri, jolla hävitetään nyt muun poistoon menevän ammusmateriaalin lisäksi myös putkimiinoja ja sakaramiinojen sytyttimiä. Ne ovat juuri niitä jalkaväkimiinoja tai maamiinoja joiden kieltämisestä kiisteltiin vuosikaudet.
Päivän panos
Puolustusvoimien räjähdelaitoksen ammattimiehet kasaavat joka päivä Hukkakeron vaaran laelle päivän panoksen. Se koostuu kuudesta rekkalastillisesta ammuksia. Räjähdysainetta panoksessa on enimmillään vajaa kolme kymmentä tuhatta kiloa. Loput on pääosin rautaa. Suurimpien panosten bruttopaino on 100 000 kiloa.
Räjähdelaitoksen päällikkö, everstiluutnantti Tero Luukkonen sanoo, että miinat saadaan hävitettyä etuajassa.
– Puolustusvoimat on Ottawan sopimuksen mukaisesti sitoutunut siihen, että vuoteen 2016 mennessä on kaikki jalkaväkimiinat hävitetty. Puolustusvoimat hoitaa sen etuajassa eli 2015 loppuun mennessä on kaikki hävitetty.
Halvin ratkaisu
Massaräjäytyksiä on Kittilän Hukkakerolla tehty parikymmentä vuotta. Vajaan kuukauden aikana hävitetään räjähteitä toista sataa rekka-autollista. Massaräjäytykset ovat puolustusvoimien mukaan halvin, turvallisin ja ympäristöystävällisin tapa hävittää käytöstä poistettavia sotatarvikeräjähteitä.
Seuraamme räjäytystä vajaan kahdeksan kilometrin päästä. Valtaisa leimahdus ja välittömästi seuraava musta sienimäinen pilvi nousevat korkeuksiin Hukkakeron ylle. Ääni tulee parinkymmenen sekunnin kuluttua ja paineaallon kevyt tuulahdus vähän sen jälkeen. Tuuli käy meistä poispäin ja se vaimentaa näitä efektejä. Tuuli tarttuu pilveen joka laajenee, vaalenee harmaaksi ja laimenee lopulta näkymättömäksi.
"Ei varsinaista saastetta"
Leirin johtaja majuri Markku Luomanen Puolustusvoimien räjähdelaitokselta sanoo, että vaarallisia päästöjä ei ympäristöön koidu.
– Tänne ei tuoda sellaista materiaalia, joka aiheuttaa juurikaan päästöjä ja tuo palamistapahtuma tuossa räjäytyksessä on niin puhdas, että on todettu, että se ei aiheuta varsinaista saastetta.
Räjäytyspaikalla on 4-5 metriä syvä monttu. Osa materiaalista on hajonnut tuhkaksi räjähdyksessä, jossa kuumuus nousee jopa lähelle kuutta tuhatta astetta. Aidatun varoalueen sisälle sataa myös teräviä sirpaleita. Rautaa, kuparia ja alumiinia lähimaastossa on paljon. Puolustusvoimien mukaan putkimiinojen räjäytysten hiilidioksidipäästö on 400 tonnia ollen promillen kymmenesosa Lapin kokonaispäästöistä.