Nuorisopsykiatrian historia juontaa juurensa 1980-luvulle. Sitä ennen psykiatrian palveluita oli tarjolla lapsille ja aikuisille, mutta ei nuorille. Nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta muistaa ajan jolloin erillisiä diagnooseja nuorille ei ollut.
- Ainoa diagnoosi nuorelle oli crisis puber tatis. Tai sitten hän oli psykoottinen ja mielisairaalassa aikuisten joukossa, muistelee nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen.
Nuorille haluttiin omat palvelut, jotta hoitoon hakeutuminen ei olisi niin leimallista ja hoitohenkilökunta olisi koulutettu nimenomaan nuorten kasvun ja kehityksen häiriöiden arviointiin. Kehityshäiriöt voivat ilmetä esimerkiksi siten, että nuori ei pärjää ikätovereidensa kanssa. Lisäksi useissa tutkimuksissa on vahvennettu, että 75 % aikuisten mielenterveyshäiriöistä antaa viitteitä jo ennen 18 ikävuotta.
Kun nuoren ruumis kehittyy murrosiässä, myös aivoissa tapahtuu suuri kehitys. Aivojen kehitys ilmenee myös psyykkisen toimintakyvyn kehityksenä. Kun herkässä kehitysvaiheessa on häiriöitä, niitä pitäisi pystyä hoitamaan juuri siihen ikävaiheeseen kohdentuvilla hoitomenetelmillä.
Nuoret uskaltavat hakea apua
Nuorten mielenterveydenhuolto on kehittynyt valtavasti viimeisen 25 vuoden aikana. Lähes nollapisteestä on tultu tilanteeseen, jossa tänä päivänä Suomen jokaisessa sairaanhoitopiirissä nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon yksikkö. 2000-luvulla on lisäksi syntynyt matalan kynnyksen hoitopisteet. Tästä esimerkkinä on Lappeenrannassa Sihti, josta arvion saa helposti. Nuoret myös hakevat apua.
- Palveluista puhutaan nuorten keskuudessa ja terveydenhoitajat osaavat ohjata nuoria niiden pariin. Selvästi myös psyykkisten häiriöiden leimallisuus on muuttunut. Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua, sanoo professori Eila Laukkanen.
Hoitoon hakeutumiseen on vaikuttanut myös se, että nuorten piirissä puhutaan asiasta. Masennus on myös ollut paljon esillä mediassa. Kun mielenterveysongelmista puhutaan, ne tulevat tutummaksi. Tämä lisää tietoisuutta psyykkisten häiriöiden yleisyydestä ja niiden hoitomahdollisuuksista.
Nuorten häiriöt lisääntyvät
Maailmalla tehtyjen selvitysten mukaan psyykkisten häiriöiden määrä ei ole dramaattisesti kasvanut, mutta nuorten masentuneisuus on lisääntynyt. Käytöshäiriöt ja mahdollisesti niihin liittyvät persoonallisuushäiriöt näyttävät lisääntyvän. Syytä ei tiedetä, mutta esimerkiksi kasvuympäristöllä on omat vaikutuksensa.
- Jos lapsen lähipiiri on huolen täyttämä, kiireinen ja täynnä oman elämän onnellisuuden toteuttamisen tarpeita, niin sen lapsen ja nuoren tarvitsemaan vuorovaikutukseen ei välttämättä vastata riittävästi, arvelee nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.
Nuorisopsykiatrialla on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa yhteydenotoista peräti 20 prosenttia on psyykkisistä syistä. Nuorista 20 prosentilla on jonkinasteisia psyykkisiä oireita ja häiriöitä. Viidellä prosentilla häiriöt ovat erittäin vakavia.
- Jos he eivät saa hoitoa he syrjäytyvät. He ovat aikanaan vanhempia. Jos syrjäytyminen periytyy, kuten on puhuttu, on nuorisopsykiatrinen työ erittäin merkittävää, perustelee Eila Laukkanen.
Psyykelääkkeiden käyttö runsasta
Suomalaista nuorisopsykiatriaan pidetään maailmalla erittäin edistyksellisenä siksi, että nuorille on omat palvelut. Nuorten huostaanotot ja psyykelääkkeiden käyttö ovat tästä huolimatta lisääntyneet.
- Meidän täytyy löytää hoitomenetelmiä, joilla voimme tukea nuorta ja hänen vanhempiaan. Luulen myös, että lääkkeiden käytössä tulee sellaista kriittisyyttä, toivoo nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen
Nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta toivoo, että nuorisopsykiatrinen tutkimus antaisi tietoa siitä, mitä nuorten kanssa pitäisi tehdä. Esimerkiksi päihdeasiat ovat yksi merkittävä tekijä. Olisi tärkeää selvittää, miten päihteiden käyttöön puututaan riittävän varhain, ja mikä on tehokas menetelmä.