Mikkeliläisen teknologiakeskus Miktechin varatoimitusjohtaja Juha Ropposen kännykkä soi. Mies vastaa luuriin työhuoneessan ja hetken haloota huudeltuaan, hän kävelee toimiston käytävälle puhumaan. Kovin hyvin businesspuhelu ei käytävälläkään onnistu, sillä puhelinmen kenttä näyttää yhtä tolppaa.
- Meillä on 18 henkilöä toimistossa töissä ja melkoisia ongelmia on viime viikkojen aikana ollut puhelinten kanssa, Ropponen huokaa.
Miktech muutti elokuun alussa vasta valmistuneeseen innovaatiokeskus Tumaan. Rakennus on niin sanottu matalaenergiatalo, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi. Mutta mitä tiiviimpi talo, sitä huonompi kännykän kuuluvuus.
Energiatehokas ei ole kännykkäystävällinen
Energiatehokas rakentaminen edellyttää tiiviitä rakenteita jotka voivat aiheuttaa kännykkäpuhelun pätkimistä tai jopa katkeilua. Syynä saattavat olla metalleja sisältävät rakenteet ja rakennusmateriaalit. Metalleja käytetään esimerkiksi energiatehokkaissa ikkuna- ja seinärakenteissa ja ulko-ovissa.
- Onhan se vähän hankalaa kun puhelu tulee. Puhelin saattaa hyvällä tuurilla soida, mutta kuuluvuus on onneton. Sitten pitää kävellä pois työhuoneesta ja pahimmillaan joutuu menemään ulos tekemään töitä, Ropponen kertoo.
Lankapuhelimia ei Miktech takaisin hanki, vaan ongelma ratkaistaan operaattorin vaihdolla. Jotkut puhelinoperaattorit tekevät toimistoihin etätukiasemia, jotka vahvistavat kännykän kuuluvuutta. Tukiasema on kymmenien tuhansien eurojen investointi, mutta maksaa itsensä kyllä takaisin.
- Reilun viikon kuluttua tämä kuuluvuus ei ole meillä enää ongelma, kun saamme operaattorivaihdon myötä etätukiaseman.
Antenni katolle niin johan kuuluu
Yksityiskoteihin kalliin tukiaseman rakentaminen ei ole kannattavaa. Vaihtoehtona on rakentaa kännykälle ulkoantenni, jos puhelin ei kuulu. Omakotitaloon rakennettava antennisysteemi maksaa parisen sataa euroa.
- Pöytä-gsm-puhelimeen voi johdolla liittää ulkona olevan antennin, jolla saa signaalin lentämään. Se ei tosin kännykkään auta, vaan siihen pitää sitten lisätä vielä toinen lisäantenni sisätiloihin, kertoo diplomi-insinööri ja tietoliikenneyritys Mavacom Oy:n kehityspäällikkö Markku Valkonen.
Juha Ropponen muistelee lukeneensa jostain, että kännykän signaalin tulisi olla 10 000 kertaa suurempi matalaenergiatalossa verrattuna hirsirakennukseen. Tumassa on käytetty paljon selektiivilasia sekä metallia. Miktechin lisäksi rakennuksessa on useita eri toimijoita ja kännykkähäiriöt koskettavat noin 160 työntekijää.
Tumassa ongelmat rajoittuvat vain matkapuhelinliikenteeseen, sillä muu tietoliikenne rakennuksessa kulkee valokuitua pitkin.
Rakennusteollisuus etsii ratkaisua kuuluvuusongelmaan
Rakennustuoteteollisuus, rakennusurakoitsijat, operaattorit ja ympäristöministeriö ovat kesäkuussa aloittaneet hankkeen, joka etsii ratkaisuja radiosignaalien heikkoon kuuluvuuteen energiatehokkaissa rakennuksissa.
- Ongelma koskee niin uudisrakentamista, kuin korjausrakentamistakin, kertoo Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä.
Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitos on mitannut uusien rakennusmateriaalien ja talojen kohdalla, kuinka paljon radiosignaali vaimenee edetessään eri materiaaleissa. Tutkimuksen mukaan radiosignaalit voivat läpäistä uusien talojen rakenteet jopa sata kertaa heikommin verrattuna kymmenen vuotta vanhoihin rakennuksiin.
Vaimennus oli sitä suurempi, mitä korkeampaa taajuutta käytettiin. Se korostaa ongelmaa entisestään, koska tulevaisuuden radioverkot toimivat yhä korkeammilla taajuuksilla.
- Matkapuhelimen käyttäjälle tämä on kiusallista ja jopa kohtalokasta, mikäli esimerkiksi hätäpuhelut eivät mene läpi, kertoo tutkija Ari Asp TTY:n tietoliikennetekniikan laitokselta.
Ongelma on niin laaja, että on ehdotettu muutoksia jopa rakennussäädöksiin tai lakiin. Operaattorit ovat esittäneet yhtenä vaihtoehtona tukiasemaverkoston tiivistämistä, joka olisi kallis ratkaisu. Toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty talokohtaisia vahvistimia tai kotitukiasemia, mutta niihin liittyy vielä ongelmia.