Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Hartolan markkinat ulottuu geeneihin

Jollei ole ihan varma siitä, mitä tarkoittaa paikallinen identiteetti, kannattaa mennä Hartolan markkinoille. Ennen markkinoilla heilui halko, nyt sanansäilä, arvioi Päivi Kuisma kolumnissaan.

Hartolan keskusta syksyllä.
Kuva: YLE / Lahti
Päivi Kuisma
Avaa Yle-sovelluksessa

Hartolan markkinat ovat koonneet ihmisiä yhteen 75 vuoden ajan, virallisesti, mutta kaiken kaikkiaan jo 1800-luvun pestuumarkkinoista lähtien.

Markkinoilla on ostettu ja myyty työvoimaa, elukoita, tuhlattu pestuurahoja rihkamaan ja vaikkapa mielitietyn kihloihin.  

Hartolan markkinat ovat aina ajoittuneet syyskuun ensimmäiseen lauantaihin. Ajankohta on monella geeneissä; niilläkin jotka ovat muuttaneet Hartolasta matkojen päähän. He tulevat sukuloimaan, tapaamaan tuttuja, laittamaan kesämökkiä talviteloille, Hartolan markkinoille on mentävä ties minkälaisten muistojen liikuttamina.

Pappa vei minut vuosikymmeniä sitten markkinoille muistelemaan rämäpäisen poikansa kohtalokasta moottoripyöräajelua.

Pappa vei minut vuosikymmeniä sitten markkinoille muistelemaan rämäpäisen poikansa kohtalokasta moottoripyöräajelua.

Oli siellä muitakin rämäpäitä, Suurosen surmanajajat, isä ja poika, jotka pärräsivät suuressa ajotynnyrissä, eivätkä aina pysyneet ajouralla.

Aimo Leikas oli myös rämäpää. Hän esitti hypnoosinumeroita, tasapainoilua, kahleista vapautumista ja myös hengenvaarallisia giljotiini- hirttäytymis- ja venäläisen ruletin esityksiä, kunnes vuonna 1976 pyssyssä ei ollutkaan räkäpää, vaan oikea luoti, joka surmasi esittäjän markkinayleisön silmien edessä.

Vanhan kunnantalon pihalla, liiterin päässä oli halkopino, josta jotkut markkinavieraat kävivät hakemassa halon ja panivat tappeluksi.

Vuonna 1976 pyssyssä ei ollutkaan räkäpää, vaan oikea luoti, joka surmasi esittäjän markkinayleisön silmien edessä.

Syitä matkata markkinoille on ja on ollut monia.

Tänä syksynä yksi syistä lienevät kuntavaalit. 30 000 markkinavieraan joukossa saattaa olla joku, jolle sanoma menee perille.

Puhe on ihan varmasti paikallisidentiteetistä ja Hartolan itsenäisyydestä.

Aiheen kipeyttä ja raastavuutta näinä kuntaliitosten luvattuina aikoina kuvastaa raadollisesti Hartolan Kokoomuksen tilanne: Taisto Tervosta ja Mikko Nenosesta on tullut perussuomalaisia, Jarkko Fågelista ja Vesa Järvisestä on tullut Salpausselän Kokoomuksen jäseniä.

Ehdokaslista ammottanee tyhjyyttään Hartolassa.       

Suosittelemme sinulle