Turkulainen Mojo-kissa oli yksi tutkija Kati Talvitien tutkimuksen paristakymmenestä kissasta. Mojo piti paikannuspantaansa kiltisti eikä häiriintynyt, vaikka omistajakin oli tutkijan mukana paikantamassa kissan öisiä retkiä.
- Meidän ei pitänyt lainkaan näyttää, että olen siellä mukana. Hän olisi sitten häiriintynyt ja ihmetellyt, että mitäs emäntä seuraa minua. Niin lähellä kissaa ei voinut olla.
Tutkapannat suhisivat sateettomina öinä
Talvitie tutki kissoja antennilaitteiston ja tutkapantojen avulla. Sateettomina öinä kello 22 ja kuuden välisenä aikana Talvitie kirjasi kissojen sijainteja vartin välein. Mojon kuten muidenkin kissojen reviiri oli suiponmuotinen kaistale kodin lähimaastossa. Reviirin koko oli keskimäärin noin kuusi hehtaaria ja kissa kulki kotoaan noin 400 metrin päähän.
- Se oli mielenkiintoista, että kissat varoivat hyvin paljon teitä. Yöllä menee takseja, poliiseja ja postinkuljettajia. Kissat varoivat todella paljon autoja ja ihmisiä, että itsekin näin todella harvoin tutkittavan kissan. Lähinnä tutkapanta kertoi, missä kissa menee, kertoo Talvitie.
Mojo-kissan omistajakin voi nyt nukkua yönsä rauhassa.
- En olisi uskonut, että hänellä on niin iso reviiri. Tutkimuksesta selvisi, että hän menee ihan isojen teiden yli ja luotettavasti - sillä lailla, että on tosiaan säilynyt hengissä.
Kantavatko kissat pienpetojen tauteja?
Tutkija Kati Talvitien tavoite on selvittää myös kissojen saalista. Kissat ovat erikoistuneet pyytämään jyrsijöitä.
- Sen takia ihminen ja kissa ovat alkaneet elämään yhdessä, että kissa on syönyt jyrsijöitä pois jyvien joukosta. Näiden kissojen saaaliiden joukossa oli hiukan lintuja ja jonkun verran liskoja, sammakoita ja myös muutamia rusakonpoikasia, kertoo Talvitie.
Saalistietoja ja kettujen ja supikoirien reviirejä verrataan toisiinsa. Näin saadaan selville, levittävätkö kissat pienpetojen tauteja. Varsinkin Turussa on tavattu paljon kapisia kettuja.
- Olisi hienoa saada selville, onko mahdollista, että kissa kuljettaisi jotain tauteja ketuilta ihmisille, mutta sen näkee vasta analyysivaiheessa.
Kissojen vapaana pitäminen herättää tunteita
Kissojen ja koirien vapaana pitäminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Tutkijakin törmäsi öisillä retkillään kärkeviin mielipiteisiin vapaina pidettävien kissojen aiheuttamista tuhoista ja harmeista.
Kyllä olisi hyvä, että kaikki kotieläimet olisivat ihmisten vahdinnan alla.
Kati Talvitie, tutkija, Turun yliopisto
- Jotkut kisssat käyvät pissaamassa ja kakkimassa ihmisten kukkapenkkeihin ja ikävä kyllä joihinkin lasten hiekkalaatikoihin. Se on kärjistänyt mielipiteitä.
Tätä tutkimusta varten tarvittiin vapaina liikkuvia kissoja. Pitäisikö kaupunkikissan sitten saada olla vapaana?
- Aina on niitä vähemmän ympäristöään seuraavia yksilöitä, jotka voivat jäädä autojen alle tai muuten jopa vahingoittaa ihmisten omaisuutta. Kyllä olisi hyvä, että kaikki kotieläimet olisivat ihmisten vahdinnan alla, pohtii Talvitie.