Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.
Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.
Netin keskustelupalstoilla käydään jatkuvaa keskustelua hyvistä ja huonoista kouluista. Rehtoreille soitetaan ja tiedustellaan luokkakokoja, resursseja ja oppilasainesta. Rehtori Ritva Tyyskälle soittelu on tuttua.
- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.
Myös valtakunnallisessa Vanhempainliitossa ilmiö on tuttu. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila tapasi viime keväänä vanhempainillassa huolestuneen isän, joka valitsi lapselleen koulua ja halusi päästä tutustumaan koulun opetukseen. Vanhempainliiton mielestä vanhemmat ovat epätietoisia, ja nyt pitäisi kysyä onko kouluvalinnassa ja erilaisten soveltuvuuskoulujen markkinoinnissa menty jo liian pitkälle.
- Olen todella huolissani siitä, että vapautuksen ajattelu, joka voimistui 90-luvulla kouluvalintojen suhteen on voimistanut koulujen välisiä eroja. Ja myös vanhempien paineita arjesta. Moni vanhempi kokee turhaa painetta, että kouluvalinta täytyy tehdä ja meidän täytyy ottaa selvää lähes kaikista kunnan kouluista, Tuomas Kurttila sanoo.
Soveltuvuusluokille on kuitenkin kova tunku. Helsinki aikoo selvittää onko niille lisätarvetta. Erikoistuminen jakaa rehtoreidenkin mielipiteet. Lähikouluperiaatteen ja peruskoulun rapautumista pelätään.