Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Puihin voi hurahtaa porukalla

Hämäläiset puiden tutkijat, ystävät ja hoitajat ovat perustamassa omaa kerhoa tai yhdistystä, jonka piirissä voi jakaa tietoa ja taitoa, tavata puiden elämästä ja merkityksestä kiinnostuneita, kuulla tutkimuksesta ja tehdä vaikka retkiä.

Puutarhuri Timo Koskinen ja Lepaan yli 200-vuotias tammivanhus
Kuva: Markku Karvonen / Yle
Markku Karvonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Lepaan noin 200-300 vuotta vanha tammi on oikea paikka hakea suojaa pieneltä syyssateelta puutarhuri Timo Koskisen kanssa. Hänkään ei tiedä puun tarkkaa ikää, mutta ihailee sen kokoa, näköä, ikää ja aikakausien vaihtumista tammen ympärillä. Puutkin heijastavat omaa aikaansa. Ruotsin vallan ja autonomian aika toivat maisemaan omat tulokkaansa, istutettavat puut seuraavat muodin muuttumista.

Lepaan puistosta on helppo aloittaa retki puiden maailmaan. Alueella on eri aikakausien puuvanhuksia sekä puutarhaopetuksen myötä Lepaalle tuotuja erikoisuuksia. Timo Koskinen on yhtenä järjestämässä lauantain puuretkeä Lepaalle, jonka jälkeen mukana olevat miettivät oman puukerhon perustamista ja sen tulevaa toimintaa.

- Mukaan voivat hyvin tulla kaikki jotka ovat kiinnostuneita puista, niiden kasvusta ja hoidosta, puista tieteellisen tutkimuksen kohteena, hyötypuista tai vaikka puiden merkityksestä maisemalle ja ihmiselle. Vaikka Suomessa on valtakunnallinen seura, meillä voisi olla matalan kynnyksen paikallinen yhteisö, miettii Timo Koskinen.

Lehtoja, harjuja ja harvinaisia jalavia

Hämäläisen dendrologisen kerhon tai yhdistyksen aluetta voisivat olla eteläinen Häme ja Pirkanmaa. Alueella olisi runsaasti kiinnostavia tutustumis- ja retkikohteita.

- Dendrologinen kerho sopii loistavasti Hämeenlinnan seudulle. Täällä on 100-vuotiaan puutarhakoulutuksen Lepaa, Hämeenlinnassa näkyvät niin ruotsalaisuuden kuin venäläisyydenkin aika. Vastaavaa perinnön rikkautta ei muualta Suomesta välttämättä löydy.

- Vanajaveden laakso on pohjoista lehtokeskusta. Täällä kasvaa mm. harvinaisuutena Pohjolan laajin kynäjalavaesiintymä ja täällä on pähkinälehtoja. Kylmien vyöhykkeiden keskellä on erittäin hieno alue, kehuu Timo Koskinen.

- Nyt on tilaisuus vaikka oppia tunnistamaan uusia sukuja ja lajeja. Meillä on paljon kasveja, joiden hyötykäyttö on jäänyt unohduksiin, toisaalta kaiken aikaa Suomeen tulee kaiken aikaan uusia puuvartisia lajikkeita, niin hedelmiä kuin marjojakin. Ei myöskään voi unohtaa puiden psykologisia ja sosiaalisen viihtyvyyden merkityksiä.

- Jokaisella puuvartisten kasvien ystävällä on omat kiinnostuksen kohteensa, ja niistä keskustelemalla saadaan jaettua ristiin tietoa. Se parantaa itse kunkin ymmärrystä ja osaamista. Itseäni kiinnostaa mm. miten puut kertovat kunkin ajan historiallisesta ja sosiaalisesta olemuksesta, kuten vaikka monta yhteiskunnan vaihetta nähnyt Lepaan vanha tammi.

Suosittelemme